Terveys ja hyvinvointi
Apu

Kuivuvatko silmät? Näin lievität oireita

Kuivuvatko silmät? Näin lievität oireita

Vetistääkö? Sinulla saattaa olla kuivat silmät, mutta vaivaa on onneksi yleensä helppo hoitaa.
Teksti Maarit Vuoristo
Kuvat Hannes Paananen
Mainos

Silmän pinta on normaalisti kostea, sillä pintaa verhoaa ohut kerros kyynelnestettä. Sitä erittyy kyynelrauhasista jatkuvasti. Kyynelnesteen pintakerros on rasvaa, joka estää nesteen haihtumisen silmästä. Jos kyynelnestettä on liian vähän, sen koostumus on väärä tai se ei leviä tasaisesti, silmän pinta kuivuu.

Kuivuus oirehtii muun muassa kirvelynä, kutinana, poltteluna, valonarkuutena sekä silmien ärtyisyytenä ja silmien vetistyksenä. Luit aivan oikein: silmät vuotavat vettä kuivuuttaan. Silmän pinnan ärtyessä kyyneltä kertyy liian paljon, eikä kyynelkanava pysty vetämään sitä. Seurauksena silmä vetistää.

– Tällainen vetistys ei kuitenkaan voitele silmää. Näissä ylimääräisissä kyynelissä ei ole rasvaa eikä hyytelömäistä geeliä, vaan ne ovat liian vetisiä, kertoo silmäkirurgi Kimmo Liesto Mehiläisestä.

Silmien kuivuminen yleistyy 50 ikävuoden jälkeen: jonkinasteista kuivasilmäisyyttä arvellaan olevan joka toisella. Tämä on seurausta siitä, että ikääntyessä silmän pintarakenne herkistyy ja kuivuu helpommin. Piilolasien käyttäjät saattavat huomata kuivuuden jo kolmekymppisinä, jolloin piilolasien käyttö ei onnistu enää samalla tavalla kuin nuorempana.

Valtaosalla silmien kuivumiseen vaikuttavat myös kuiva sisäilma sekä tuuli ja viima. Ne edistävät nesteen haihtumista silmän pinnalta.

– Ongelma poistuu usein talvilomalla etelän auringossa. Samoin käy Suomessa viimeistään kesällä. Monet voivat vähentää kostutustippojen käyttöä jo keväällä, kun aurinko alkaa paistaa ja lämpötila nousee. Talvikuukausina apua voi saada polkupyöräilijän suojalaseista. Lasien sisällä vallitsee mikroilmasto, eivätkä silmät kuivu yhtä herkästi, Kimmo Liesto sanoo.

Näyttöpäätetyöskentely edesauttaa silmien kuivumista, sillä silmien räpyttely unohtuu helposti tietokoneen ruutua tuijottaessa. Kun silmät räpyttelevät harvemmin, silmän pintaan ei pyyhkiydy riittävästi kyynelnestettä. Siksi työskennellessä kannattaisi pitää silloin tällöin muutaman minuutin pausseja.

– Kirjan tai sanomalehden lukeminen ei kuivata silmiä samalla tavalla. Tämä johtunee siitä, että lukiessa katsotaan alaspäin eikä suoraan eteen kuten tietokoneella työskennellessä. Saatamme myös välillä kohottaa katseen kirjasta ja vilkaista toisaalle. Yhteen kohtaan tuijottaminen ei siis ole yhtä intensiivistä, ja räpyttelemme useammin.

Silmät kuivuvat myös nukkuessa tavallista helpommin. Matalimmillaan kyyneleritys on aamuyöllä. Tämän huomaa, jos herää tuohon aikaan mennäkseen vaikka vessaan. Silmät tuntuvat liikkeelle lähtiessä sumeilta.

– Myös aamulla herätessä silmät tuntuvat kuivemmilta kuin muulloin. Tämä on seurausta siitä, että sarveiskalvon pinnalla on pieniä solutason vaurioita yöllisen kuivumisen takia. Kun kyyneltä alkaa erittyä normaalisti, kuivuuden tunne katoaa nopeasti, Liesto selittää.

Ikääntymisestä, ilmastosta ja näyttöpäätetyöskentelystä johtuva kuivasilmäisyys ei ole varsinainen sairaus, vaan pikemminkin vain kiusallinen vaiva. Se on onneksi yleensä helposti hoidettavissa keinokyynelillä eli kostutustipoilla. Niitä myydään apteekeissa ja optikkoliikkeissä ilman reseptiä.

– Tarjolla on juoksevampia, geelimäisempiä ja rasvaisempia valmisteita. Itselleen sopivimman löytää vain kokeilemalla, Kimmo Liesto sanoo.

Pitkäaikaisestakaan käytöstä ei ole mitään haittaa, kunhan noudattaa annostusohjeita. Liiallinen käyttö pesee omaa kyyneltä pois.

– Luontaistuotteiden hyödyistä ei ole tutkimusnäyttöä, mutta toki joku voi kokea hyötyvänsä myös niistä. Kuivia silmiä ei voi hoitaa eikä ehkäistä myöskään ravitsemuksella.

Silmälääkärin puoleen kannattaa kääntyä, jos itsehoito ei auta riittävästi. Kuivasilmäisyyden taustalla voi olla jokin sille altistava sairaus, kuten reuma, kilpirauhasen vajaatoiminta tai diabetes. Niissä kyyneleritys on vähentynyt tai sarveiskalvon pintasolukko on muuttunut.

Kuivat silmät voivat johtua myös silmäluomen reunan kroonisesta tulehduksesta. Silloin silmää voiteleva kyynelneste haihtuu tavallista tehokkaammin. Lisäksi taustalla voivat olla silmä- ja hermovammat, esimerkiksi kasvohermohalvaus. Tällöin luomi ei mene kunnolla kiinni, mikä saa silmät kuivumaan. Myös jotkin lääkitykset, kuten sydän- ja psyykenlääkkeet, kuivattavat silmän pintaa. Silmät kuivuvat myös väliaikaisesti laserleikkauksen jälkeen.

Kyyneleritystä tutkitaan Schirmerin kokeella, jossa laitetaan imupaperiliuska luomen ja sidekalvon väliin ja seurataan paperin kostumisnopeutta. Silmät tutkitaan myös mikroskoopilla, kun ne on värjätty fluoreseiini-värillä. Tällöin nähdään muun muassa sarveiskalvon pintasolukon vauriot. Myös luomenreunan tulehdus ja piilolasien käytöstä johtuva kuivasilmäisyys havaitaan mikroskoopilla.

– Jos kuivasilmäisyydelle ei löydy sen kummempaa syytä, hoitoa jatketaan kostutustipoilla. Niistä yritetään löytää toimiva yhdistelmä vettä, geeliä ja rasvaa. Oikein hankalissa tapauksissa voidaan määrätä tippana annosteltava tulehdusta hoitava siklosporiinilääkitys tai suun kautta otettava kyyneleritystä lisäävä lääkitys, Kimmo Liesto kertoo.

Jos kyse on luomenreunan tulehduksesta, sitä rauhoitetaan antibiootti-kortisonisalvalla. Lisäksi potilaalle neuvotaan silmäluomien päivittäinen puhdistussysteemi. Sen avulla rasvaa tuottavat rauhaset saadaan rauhallisiksi ja kyynelnesteen toiminta normalisoituu. Aikaa tähän voi kulua jopa kuukausia. Kyynelteitä voidaan myös sulkea tilapäisesti tai pysyvästi, ja esimerkiksi kasvohermohalvauksessa silmäluomea voidaan kaventaa ulkonurkasta kirurgisesti, jotta se menisi kiinni.

– Pahimmillaan kasvohermohalvauksesta johtuva kuivasilmäisyys uhkaa näköä. Kun luomi ei sulkeudu kunnolla, sarveiskalvo kuivuu voimakkaasti. Tämän takia kuivasilmäisyyttä hoidetaan aktiivisesti.

Sen sijaan tavallinen kuivasilmäisyys ei johda vakaviin seuraamuksiin edes hoitamattomana. Hyvä hoito kuitenkin kannattaa, koska oireiden lieventyessä elämänlaatu paranee.

Näin lievität oireita

1. Katso näyttöpäätteellä töitä tehdessä välillä kaukaisuuteen. Räpyttele silmiä tietoisesti. Sulje silmäsi aika ajoin.

2. Vältä tuulta ja vetoa. Säädä ilmastoinnin teho alhaiseksi. Suojaa silmät ulkoillessa pyöräilijän suojalaseilla.

3. Vaihda piilolasit silmälaseihin.

4. Huolehdi, ettet työskentele liian pimeässä. Valaistus ei saisi myöskään häikäistä.

5. Käytä keinokyyneliä säännöllisesti. Valitse yöksi geelimäiset tipat tai rasvainen silmävoide. Ne kosteuttavat pitkään. Käytä päivällä nestemäisiä tippoja, jotka eivät sumenna näköä. Jos käytät piilolaseja, valitse säilöntäaineeton valmiste. Mikäli käytät muita silmälääkkeitä, odota viisi minuuttia eri lääkkeiden välillä ja tiputa keinokyyneleet silmään viimeisenä. Silmien huuhtomisesta vedellä ei ole apua, sillä vesi kuivattaa silmiä entisestään.

6. Lähde aurinkolomalle. Lämpimässä ilmanalassa oireet lievittyvät itsestään.

7. Käänny lääkärin puoleen, jos oireet eivät helpotu kotihoidolla.

Lähde: www.silmalaakariyhdistys.fi

Julkaistu: 20.2.2018