Kaverukset, jotka illan aikana kumosivat samoja juomia samaan tahtiin voivat herätä hyvinkin erilaiseen kankkuseen. Toisaalta taas Viveca, joka toi paikalle omat laatuviinit, kärsii kankkusesta siinä missä kossuvichyjä kurkustaan alas kaatanut Kakekin. Juomalajilla ei nimittäin ole vaikutusta krapulan laatuun.
– Tutkimuksissa eroja eri juomalaatujen suhteen ei ole löydetty. Käytännössä kuitenkin yhdelle saattaa tulla päänsärky punaviinistä, toiselle viskistä. Asiaa on vaikea tutkia, koska juomissa eri ainesosat voivat olla hyvin pieniä, toteaa päihdelääketieteen professori Hannu Alho Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Keinoja krapulan taltuttamiseen on kansan puheissa monia. Joku vannoo vahvan kahvin nimeen, toinen uskoo olon helpottuvan kovissa löylyissä.
Alho kuitenkin korostaa, että mitään poppakonsteja krapulan hoitoon ei ole. Alkoholin palamista maksassa kun ei voi nopeuttaa. Ainoa kunnolla parantava asia on aika.
Alkoholi hajoaa kropassa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Se voi muuttua myös asetaldehydiksi, joka on keholle vieras ja myrkyllinen aine. Samaa ainetta syntyy elimistöön henkilölle, joka Antabusta käyttäessään juo viinaa. Asetaldehydillä on osansa krapulan synnyssä, mutta sen tarkkaa roolia siinä ei tunneta.
Mitä enemmän juot, sitä vahvempaan humalaan tulet. Mitä lyhyempi taas on juomien väli, sitä nopeammin alkoholin määrä aivoissa kasvaa.
– Ehdottomasti määräävin tekijä krapulan synnyssä on se, kuinka paljon juo alkoholia. Tämän tilan voi välttää ainoastaan juomalla kohtuullisesti.
Puhdasta alkoholia palaa tunnissa yksi gramma kymmentä painokiloa kohti. Alkoholin poistuessa verestä alkaa kropan toipuminen.
Krapulan synnystä on useita teorioita. Merkittävämpinä pidetään hermoston toiminnan epätasapainoa.
– Alkoholi vaikuttaa aivojen hermonvälittäjäaineisiin, joista krapulan kannalta kaksi tärkeintä ovat GABA ja glutamaatti. Toinen näistä on hermoston yliaktiivisuutta estävä ja toinen stimuloiva, mutta krapulassa niiden tasapaino järkkyy. Tämä johtaa autonomisen hermoston ylitoimintaan ja näkyy sydämen tykytyksenä, hikoiluna ja huonona olona.
Kun olo on heikko, päässä jomottaa ja kurkku on rutikuiva, saattaa käsi haparoida jääkaapin hyllyltä kylmää tasoittavaa. Se on kuitenkin pahinta mitä voi tehdä. Viattomalta tuntuvalla mansikkasiiderillä voi olla vakavat vaikutukset.
– Krapularyyppy altistaa alkoholiriippuvuuden kehitykselle. Jos taas alkoholiongelma on jo päällä, pahentaa krapulassa juotu alkoholi sitä entisestään. Uusimman tutkimuksen mukaan kaikkein pahin asia alkoholiriippuvuuden kehittymiselle on krapularyyppyjen toistuva nauttiminen.
Reipas ja säännöllinen juominen nostaa alkoholin sietokykyä, jolloin saman humalatilan saavuttamiseksi tarvitaan yhä enemmän viinaa. Samalla tavalla voivat myös krapulan oireet laskea kovan käytön myötä.
– Niin sanottu hyvä viinapää on huono merkki, josta on syytä olla huolissaan. Krapula on itse asiassa suojaava tekijä, jos se saa ihmisen käyttämään vähemmän alkoholia.
Alkoholin haitoista puhuttaessa määräävä tekijä on, kuinka monta grammaa sitä kropassa on. Alkoholi vaurioittaa muun muassa maksaa, aivoja, haimaa ja sydäntä. Haittavaikutukset eivät häviä, vaikka krapulan sieto olisi kovan käytön myötä lisääntynyt.
Tässä lajissa ei päde sukupuolten välinen tasa-arvo. Alkoholin imeytymiseen kehossa vaikuttaa ihmisen paino ja kehon vesimäärä. Alkoholi jakautuu elimistössä kaikkiin soluihin, joissa on vettä. Kun naisen kehon nestemäärä on noin 66 prosenttia painosta, on se miehellä 75. Saman juomamäärän jakautuessa pienempään vesimäärään nousevat promillet korkeammiksi. Vastaavasti myös viinan palaminen on naisilla hitaampaa.
– Jos miehen ja naisen paino on 70 kiloa ja molemmat juovat reippaaseen tahtiin pullon punaviiniä, on miehen veren alkoholipitoisuus 1,2 promillea ja naisen 1,4. Lisäksi naiset ovat yleensä miehiä pienempiä painoltaan, jolloin promillet nousevat vielä korkeammiksi.
Krapula tuo herkästi mukanaan syyllisyyden tunteita, häpeää ja ahdistusta. Nämä psyykkiset häiriöt ovat elimistön tapa kertoa, että nyt tuli otettua liikaa.
– Runsas ja säännöllinen alkoholin käyttö vähentää aivoista niiden välittäjäainetta serotoniinia, joka on tärkeä mielialalle. Koska alkoholi itse aiheuttaa masennusta ja ahdistusta, on se myös huonoin lääke näiden hoitoon, kertoo Alho.
Veren alkoholipitoisuus promilleina on alkoholimäärä grammoina suhteessa litraan verta. Poliisin puhalluskoe taas mittaa uloshengitysilman alkoholipitoisuutta. Kun litrassa uloshengitysilmaa on 0,22 milligrammaa alkoholia, vastaa se 0,5 promillen alkoholimäärää veressä.
Kun promilleja on puoli tai sen yli, on autolla tai muulla moottoriajoneuvolla ajaminen rangaistavaa. Se ei tarkoita, että ajaminen alle puolen promillen kankkusessa olisi millään muotoa suositeltavaa tai järkevää. Veressä oleva alkoholi heikentää aina reaktio- ja arviointikykyä ja kasvattaa selvästi onnettomuusriskiä.
Vaikka pitkään jatkuneen kostean illan aikana on kaatanut kurkkuunsa kuinka monta isoa tuoppia, on aamulla taas jano. Syynä on se, että alkoholi poistaa elimistöstä nesteitä. Samalla kun elimistö kuivuu, poistuu siitä tärkeitä suoloja. Tämä taas aiheuttaa suolaisen himoa.
– Suolan poistuminen liittyy erityisesti juomiin, joita kuluu tilavuudeltaan paljon eli esimerkiksi oluisiin. Varsinkin natriumia häviää elimistöstä, ja sitä pyritään korjaamaan syömällä suolaista. Alkoholi myös laskee verensokeria, mistä tulee nälän tunne.
Ainoa krapulapäivään soveltuva urheilu on penkkiurheilu, sillä alhainen verensokeri ja fyysiset ponnistukset eivät sovi yhteen.
Varsinkin iäkkäämmillä krapulan myötä esiintyvät rytmihäiriöt ja sydämen fyysinen rasitus ovat vaarallinen yhdistelmä.
Raitis ulkoilma ja kävely voivat tehdä hyvää, mutta punttisalille tai lenkkipolulle ei tule lähteä.
– Lääkettä krapulan oireiden vähentämiseen ei ole, eikä sitä ole edes syytä kehittää, sillä krapula on elimistön hälytysreaktio. Neuvoni krapulaan on: kärsi se ja lepää, syö ja juo terveellisesti, ulkoile ja rentoudu. Tärkeintä on muistaa ensi kerralla juoda vähemmän, toteaa päihdelääketieteen professori Hannu Alho
Teksti: Marjukka Puolakka
Kuva: 123rf
