Apu

Avun pääkirjoitus: Kouluväkivallasta puhutaan vihdoinkin sen oikealla nimellä

Avun pääkirjoitus: Kouluväkivallasta puhutaan vihdoinkin sen oikealla nimellä
Opettajien ratkottavaksi ei pidä jättää ongelmia, joiden vakavuus vaatii poliisin tai sosiaalitoimen osaamista ja valtuuksia, pohtii toimituspäällikkö Miikka Järvinen Avun pääkirjoituksessa.

Puhe väkivallasta on muuttunut askelen verran oikeaan suuntaan. Viime viikkoina uutisoiduista lasten ja nuorten tekemistä pahoinpitelyistä suurin osa olisi vanhaan aikaan kuitattu nahinointina ja välienselvittelynä. Nyt kouluväkivallasta puhutaan sen oikealla nimellä, vähättelemättä.

Suomen rehtorit ry:n ja MTV Uutisten kyselyn mukaan opetusalan ammattilaiset kokevat kouluarjen suurimmiksi ongelmiksi väkivallan sijaan uupumisen,  ryhmäkoot ja tukiopetuksen. Opettajien ratkottavaksi ei pidä jättää ongelmia, joiden vakavuus vaatii poliisin tai sosiaalitoimen osaamista ja valtuuksia.

Opettajan johdolla tapahtuva sovittelu keskusteluineen, kättelyineen ja anteeksipyyntöineen on mainio menetelmä moneen riitatilanteeseen ja kiusaamiseen. Väkivaltatilanteiden käsittelyyn se istuu yhtä huonosti kuin matematiikan tai äidinkielen opetuksen sälyttäminen poliisin harteille.

Ei aikuistenkaan välistä väkivaltaa ratkaista enää niin, että kutsutaan konfliktin osapuolet kotiseurakunnan papin nuhdeltavaksi.

Etelä-Karjalassa on otettu käyttöön toimintamalli, jossa kaikista alle 15-vuotiaiden lainvastaisista teoista tehdään rikosilmoitus ja asia siirretään poliisin tai sosiaaliviranomaisten hoidettavaksi.

Väkivaltaan puuttumisella on sekä uhrille että tekijälle sama väkevä viesti: tämä loppuu nyt, teolla on seurauksensa, ja me välitämme sinusta niin paljon, että emme katso ohi. ●

Julkaistu: 5.10.2020
2 kommenttia