Apu

Koulukiusaaminen tällä vihdoin kuriin? Hanna Sumari vaatii kouluilta terapiakorvauksia

Koulukiusaaminen tällä vihdoin kuriin? Hanna Sumari vaatii kouluilta terapiakorvauksia
Koulukiusaamisesta ja sen estämisestä puhutaan vuodesta toiseen, mutta julkisuuteen putkahtelee yhä aina vain raaempia kiusaustapauksia. Hanna Sumari uskoo, että raha motivoisi kouluja estämään kiusaamista nykyistä tehokkaammin.
Julkaistu: 24.9.2020

Suomessa on viime päivät kohistu 15. syyskuuta tapahtuneesta rajusta koulukiusaamistapauksesta, jossa Vantaalla alakoululainen loukkaantui. Tekijät olivat Vantaan kaupungin tiedotteen mukaan kuudesluokkalaisia, ja teko oli "ikävä ja vakava". Paikalle kutsuttiin ambulanssi ja uhrille annettiin ensihoitoa. Poliisi tutkii asiaa pahoinpitelynä. Rikollisesta teosta epäillään neljää poikaa, jotka eivät ikänsä puolesta ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

Teko videoitiin, ja video leviää netissä. Uhrin lähipiiristä kerrottiin Iltalehdelle, että uhria oli kiusattu koulussa jo pidempään.

"Koulukiusaamiseen ei puututa, ei olla ikinä puututtu muutoin kuin puheissa. Kerrotaan että kiusaamiseen puututaan aina heti. Ei puututa. Ei siihen puututa juuri mitenkään. Kokemusta on."
Hanna Sumari

Koulukiusaamista on yritetty kitkeä jo vuosikymmeniä, mutta tapauksia tulee yhä. Avun bloggari Hanna Sumari kirjoittikin aiheesta tulikivenkatkuisen kirjoituksen:

Koulukiusaamiseen ei puututa, ei olla ikinä puututtu muutoin kuin puheissa. Kerrotaan että kiusaamiseen puututaan aina heti. Ei puututa. Ei siihen puututa juuri mitenkään. Kokemusta on.

Sumarilla oli kuitenkin ehdotus, jonka hän uskoo motivoivan kouluja ottamaan tapaukset vakavammin:

Kouluilla pitäisi olla velvollisuus korvata terapia kaikille kiusatuille oppilaille. Rehtori ja opettajat ovat aikuisia ihmisiä, oppilaat ovat lapsia. Aikuisten tehtävä on suojella lapsia, Sumari kirjoittaa.

Kiusaamisen jäljet jäävät kiusattuun koko loppuelämäksi. Niitä käydään parhaassa tapauksessa läpi myöhemmin terapiassa ja oikein olisikin, että koulu olisi velvollinen kustantamaan terapian, tapahtui se milloin tahansa. Alkaisikohan kiinnostaa oikeasti toimenpiteet kiusaamista vastaan.

Välitunnilla haamuvalvojia

Sumarin mukaan uudet ideat ovat tarpeen, sillä kiusaamisen estämiseksi ei nyt tehdä tarpeeksi. Hän käyttää esimerkkinä välituntivalvojien määrää:

Pojan aikuiselle isosiskolle on kerrottu, että paikalla oli kahdeksan välituntivalvojaa. Sama henkilö on kertonut Helsingin Sanomille, että valvojia olisi ollut paikalla viisi, tämä tieto on myöhemmin vahvistettu koulun taholta. Väkivallan kohteeksi joutunut poika kertoo, että valvojia oli paikalla yksi ja tämä poistui pihalta, kun pahoinpitely tapahtui. Kysyn millaisia ovat nämä yhdestä kahdeksaan haamuvalvojat ja millainen on tällaisen koulun rehtori?

Sumarin mukaan opettajien valtuuksia on myös syytä lisätä.

"Tätä keskustelun juonnetta en kestä ollenkaan"

Hanna Sumari toivoo, että keskustelu ei käänny uhreista kiusaajiin.

Tässä vaiheessa jo kuulen kuinka joku alkaa kertoa, ettei kiusaajillakaan ole kaikki hyvin. Ja tämä keskustelun juonne on asia jota en näissä kiusaamisjutuissa kestä ollenkaan. Lopputuloshan on aina se, että kiusattu joutuu vaihtamaan koulua ja kiusaajat saavat elvistellä entiseen malliin. Aina löytyy uusi uhri.

Se että kiusaajien vanhempiin otetaan yhteyttä, on yhtä tyhjän kanssa. Jo se, että lapsi käyttäytyy sadistisesti ja kuristaa toisen lapsen tajuttomaksi, kertoo ettei yhteydenotosta ole mitään hyötyä. Olen kokenut sen itsekin. Yläkoulussa lastani rääkänneiden lasten vanhemmat vastasivat minulle, että ”kuule, ei me mitään niille voida”. Varmasti he tarvitsevat apua, koko perhe, mutta kiusattu tarvitsee sitä ensin ja heti.

Jos vanhemmilla ei ole valtaa pysäyttää kiusaamista, koulun on puututtava asiaan. Raha, toisin sanoen pelko tulevista terapiakorvauksista, olisi Sumarin mukaan siinä hyvä motivaatio.

Lue Hanna Sumarin koko kirjoitus täältä.

1 kommentti