Minua hieman nolottaa journalismin puolesta. Tilastotieteen opettajanikin kääntyisi haudassaan, jos olisi kuollut: nämä median lukiovertailut – toimittajat laittavat taas järjestykseen asioita, joita ei voi vertailla keskenään.
Tiedotusvälineet listaavat parhaiten yo-kirjoituksissa menestyneitä lukiota, ja tulos on aina itsestään selvä. Kärjessä keikkuvat hikarilukioina tunnetut Espoon Etelä-Tapiolan lukio, Helsingin Ressun lukio ja Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu.
Ei ole mikään uutinen, että juuri näissä lukioissa puristetaan parhaita arvosanoja, koska sisään otetaan vain korkean keskiarvon oppilaita.
MTV3 tuotti tänä keväänä yo-ainekohtaisen vertailun lukioista. Ongelmana on vain se, että kun aineen kirjoittajien määrät liikkuvat parissakymmenessä per koulu, vertailun tuloksia ei voi pitää tilastollisesti pätevinä. Suomeksi sanottuna sattuman ja yksittäisten kirjoittajien vireystilan vaikutus koko koulun tuloksiin on liian suuri.
STT puolestaan teki ensimmäistä kertaa vertailun, jossa huomioitiin yo-tulosten lisäksi opiskelijoiden lähtötaso eli peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo. Tavoitteena oli listata lukiot, jotka parantavat eniten oppilaiden tasoa. Tässä kisassa parhaiten pärjäsivät Hango gymnasium, Valtimon lukio ja Karstulan lukio.
TAVOITE OLI HYVÄ, mutta tämänkään selvityksen pohja ei kestä kriittistä tarkastelua. Fysiikan ja matematiikan lehtori Timo Kärkkäinen kritisoi Helsingin Sanomien haastattelussa STT:n vertailua, koska siinä vähennetään toisistaan lukuja, jotka eivät ole yhteensopivia.
Vertailukelvottomaksi asian tekee se, etteivät peruskoulun päästötodistuksen arvosanat ole valtakunnallisesti mitattuja kuten ylioppilastutkinto. Päästötodistuksen numeroita opettajat voivat jakaa vapaasti stetsonistaan. STT:n vertailussa ei ole myöskään huomioitu reputtaneiden määrää. Esimerkiksi Karstulan lukiossa moni kevään kokelaista jäi ilman valkolakkia, mutta siitä huolimatta koulu paistattelee vertailun kolmosena.
Toimittajille tuntuu olevan vaikea käsittää, ettei eri mittaustavoilla saatujen suureiden rinnastaminen käy noin vain nappia napauttamalla Excelissä.
Yo-tutkinnon puoltoäänet annetaan eri asteikolla kuin päästötodistuksen numeroarvosanat. Jos niiden välille kehitetäänkin jokin muuntokaava, tulos voi olla vain suuntaa antava.
Timo Kärkkäisen mukaan sattumanvaraisuus, lukioiden pienuus ja vuosivaihtelu tuottavat vääriä päätelmiä. Jos peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo on kiitettävä, yo-kokeissa on paljon vaikeampi saada parhaita arvosanoja kuin keskinkertaisia tai heikkoja.
Näin tason parantamista mittaamaan pyrkivä vertailu sorsii jo valmiiksi kiitettävän tasoisten oppilaiden lukioita.
EN VÄHÄTTELE huippulukioita. Niissä opiskelleet tuttavani kertovat kaikki samaa: eliittilukiossa saa työrauhan, hikarointi on ihan ok ja ilmapiiri on innostava. "Ja nöyryyttähän siinä oppi, kun koska tahansa löytyi joku, joka tiesi asioista enemmän", totesi eräs kaverini lukioajastaan.
Kirjoitin itse aikanaan Orivedellä, jossa lukioita oli valittavana tasan yksi. Opinahjoni ei ole yltänyt korkealle näissä listauksissa, mutta tasokasta opetusta sieltä silti sai. Saman totesivat pari tuttavaani, jotka kirjoittivat Keravan ja Vantaan Korson lukioista – molemmat ovat nyt tohtoreita ja alansa huippuosaajia.
