Apu

Kotkan vesillä saarelta saarelle



Kotkan vesillä saarelta saarelle

Luonnonkauniit Kirkonmaa, Rankki ja Ollinkarit houkuttelevat veneilijöitä. Saarten historia on täynnä tarinoita.
Teksti Liisa Talvitie
Kuvat Timo Pyykkö

Korkealta näkee kauas, horisonttiin asti. Kuin kangastuksena ulapan takana merestä nousee neljä kukkulaa. Ne ovat jatkosodassa menetetyn Suursaaren kukkulat.

Näkymä kolmenkymmenen kilometrin päässä olevaan Suursaareen aukeaa Kirkonmaan korkeimmalta, Mustanaamion kallioksi kutsutulta jyrkänteeltä. Laella olevan bunkkerin kapeat lasi-ikkunat katsovat suoraan merelle, itään. 

Kallion kainalokuopista, käkkyrämäntyjen juurelta löytää hylsyjä. Ne ovat monen sukupolven asevelvollisten sotaharjoituksissa taakseen jättämiä.  

Rankissa on bunkkeri, joka oli tosikäytössä toisen maailmansodan aikana. Bunkkerin sisällä on Tampellan 152-millinen tykki. 

Kirkonmaalla ja sen lähistöllä olevalla Rankilla on ollut historiallisesti merkittävä asema Suomenlahden puolustuksessa. Viimeiset Kotkan rannikkopatteristossa palvelleet lähtivät Kirkonmaasta vuonna 2014, Rankista 2006, jolloin viimeksi mainittu muutettiin vartiolinnakkeeksi ja puolustusvoimien harjoitusalueeksi. 

Sitten hiljeni harjoitusaluekin, mutta molemmat saaret saivat viime kesänä uutta elämää, kun yrittäjä Ismo Räty osti ne matkailijoiden käyttöön. Ostajia olisi riittänyt kauempaakin, Venäjältä asti, mutta syntyperäinen kotkalainen veti pitemmän korren.

Räty pyörittelee veneensä rattia tottuneesti, hän on liikkunut näillä vesillä pikkupojasta saakka. Ensimmäisen vierailijoiden käyttöön tarkoitetun saaren, Ollinkarit, hän hankki yli kymmenen vuotta sitten.

Matka saarille sujuu yhteysvene Otavalla, vuokraveneillä tai omilla paateilla, mutta tänä kesäisenä hellepäivänä Räty on venekuski ja tarinankertoja.

Ollinkarit on suosittu virkistyskohde. Saarella on kaksi saunaa ja vierastalo majoitustiloineen.

Merenkulkijat löysivät Kirkonmaan jo keskiajalla. 1500-luvun merikartoissa saaren nimi on ruotsiksi Kircköö, minkä on tulkittu viittaavan saareen käyttöön kappelipaikkana.

– Kappeliin viittaa myös saaressa sijaitseva Kappellahti. Venäjän vallan aikana saaressa ei ollut linnoituslaitteita, ja vasta Tarton rauhansopimuksen jälkeen vuonna 1920 linnoittaminen tuli ajankohtaiseksi, Ismo Räty kertoo.

Tuulessa hiljaa kahisevat heinät reunustavat saaren pohjoisrannalla sijaitsevaa pientä hautausmaata, jonka laidalla on uudehko, puinen kappelirakennus.

– Alunperin Kirkonmaan lähellä sijaitsevan Kuutsalon kylän hautausmaa on yhä käytössä, mutta suurin osa hautakivistä on viime vuosisadan alkupuolelta.

Muistot 1900-luvulle johdattaa myös saaren halki kulkevan vanhan kapearaiteisen rautatien pohja. Sitä pitkin ammusvarastosta kuljetettiin pommeja, sillä järeän tykistön tarve arvioitiin aikoinaan Kirkonmaassa tarpeelliseksi.

Yrittäjä Ismo Räty on syntyperäinen kotkalainen. Hän omistaa Kotkan Saaret -yrityksen kolmen poikansa kanssa. 

Nyt varasto, veturitalli ja isohko kasarmirakennus ovat tyhjinä, ja uneen on vaipunut entinen sulkeiskenttäkin.

Sen sijaan puolustusvoimien kantahenkilökunnan asunnoiksi vuosina 1959, 1964 ja 1973 rakennetut rivitalot ovat nyt myytävinä, Rankin puolella vuokrattavissa.

– Kirkonmaassa on palveluja veneilijöille, muun muassa vieraslaituri, kahvila-ravintola, terassi, elintarvikekioski, rantasauna, wc, uimaranta ja grillipaikka, Ismo Räty kertoo.

Hän hallinnoi nyt Kirkonmaan viidestä- sadasta hehtaarista neljääkymmentäneljää, loput maat omistaa metsähallitus ja yksityiset omistajat. 

Saarilla on rivitaloasuntoja, joita voi vuokrata tai ostaa.

”Kotka Rankki, ohutta yläpilveä” on jo legendaariseksi muodostunut lause, jota on vuosikymmenien ajan kuultu Ilmatieteen laitoksen merisäätiedotuksissa. Nyt ilma on kirkas.

Matka Kirkonmaasta Rankkiin hurahtaa kepeässä myötätuulessa hetkessä, ja vierasvenesatama on suojaisa ja aurinkoinen. Saari on ollut pitkään merenkulkijoiden turva, sillä eteläkärkeen rakennettiin jo 1800-luvun alussa yksinkertainen väylämerkki eli pooki.

Rankki oli 1900-luvun alkuvuosiin saakka vailla pysyvää asutusta, mutta venäläiset aloittivat Rankin linnoittamisen ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914, ja sen oli tarkoitus olla kattavaa Pietari Suuren merilinnoitusta.

Venäläisten rakennuttama punamultainen kasarmirakennus valmistui vuonna 1917, 

hetkeä ennen Suomen itsenäistymistä.

Suomalaiset rakensivat sotilassääaseman vuosina 1929–2006, ja Ilmatieteen laitoksen aloittama sääasematoiminta on jatkunut vuodesta 1933.

– Laitos asentaa tänne nyt lisää antureita, jotka muun muassa mittaavat lumen syvyyden, Ismo Räty sanoo Rankin sääaseman tornin juurella.

Tornista avautuva näkymä on merta ja metsää täydet 360 astetta, mutta torniin kiipeäminen on jokaisen omalla vastuulla.

Kirkonmaan hautausmaahan on haudattu monen sukupolven saarelaisia.

Venäläisten  jäljiltä on yksi Rankin nähtävyyksistä. Se on punamultainen kasarmirakennus, jossa on kuusiruutuiset ikkunat ja graniittinen sokkeli. Kasarmi valmistui vuonna 1917, vain hetkeä ennen venäläisten lopullista poistumista Suomesta.

– Tuhannen neliön kokoisessa rakennuksessa oli Suomen ensimmäinen vesikeskuslämmitys, Ismo Räty kertoo.

Miehistötupien nurkissa on kattoon ulottuvat pönttöuunit, ja kylpyhuoneiden rivissä olevat pesualtaat ovat valurautaa.

Kasarmirakennus on nyt tyhjillään, mutta se olisi sopiva vaikka taidenäyttelyiden tilaksi.

Tyhjänä lepäävä rakennus kuiskii satoja tarinoita ihmisistä ja ajoista, jotka joskus olivat ja menivät.

– Emme ole vielä päättäneet kasarmin käytöstä, mutta esimerkiksi taidetapahtumia tai -näyttelyitä täällä voisi hyvinkin järjestää. 

Opastetuilla kierroksilla on mahdollisuus tutustua bunkkeriin, jonka sisällä on Tampellan 152-millinen tykki mallia Canet. Sillä pystyi ampumaan 4-6 laukausta minuutissa joka ilmansuuntaan. Maksimikantama oli kaksikymmentäviisi kilometriä.

Bunkkerin sisällä on kylmänkalsea tunnelma ja voi vain kuvitella, millaisissa olosuhteissa talvi- ja jatkosodan aikana vuorossa olleet tykkimiehet Suomea puolustivat. Yksi talvisodan torjuntavoitoista saavutettiin juuri täällä.

Rankissa sodittiin myös kansalaissodan aikana keväällä 1918. Kaksisataa punakaartilaista oli miehittänyt Rankin 22. maaliskuuta venäläisten tykkimiesten poistuttua saarelta. Punaiset estivät saksalaisten maihinnousun Kotkaan, jonka takia joukot rantautuivat Loviisaan. 

Ilmatieteen laitoksen sääaseman tornista näkyy meri joka ilmansuunnasta.

Moni työporukka ja yksityiset juhlijat ovat viettäneet leppoisia hetkiä Ollinkareilla, josta voi vuokrata kokous- tai juhlatilaa toukokuusta marraskuuhun. Talvella saareen ei pääse toisin kuin Kirkonmaahan ja Rankkiin.

Vain hehtaarin kokoisen saaren omisti aikoinaan Olli-niminen mies. Entisen mökin tilalle saareen rakennettiin vierastalo kokous-, illallis- ja majoitustiloineen sekä kaksi saunaa, sähkö- ja puulämmitteinen. 

Luonnon muodostama aallonmurtaja kaartaa rannasta ulapalle, ja hieno hiekkasärkkä houkuttelee kahlaamaan Suomenlahteen, vaikka toisen saunan kupeessa on lämminvesipalju.

Kun aurinko laskee horisontin taakse, vene vie juhlijat takaisin mantereelle. Kun kokka kääntyy kohti Kotkaa, on kaupungin siluetti tehtaanpiippuineen silmien edessä. Niin lähellä ollaan mannerta, vaikka Ollinkareilla on tunnelma kuin ulkomerellä. ●

Teksti Liisa Talvitie, kuvat Timo Pyykkö

Julkaistu: 6.7.2016