Apu

Varautuminen: Suomessa kaupunkilaisten kriisivalmius heikko – Puolet ei pärjäisi ilman juoksevaa vettä

Varautuminen: Suomessa kaupunkilaisten kriisivalmius heikko – Puolet ei pärjäisi ilman juoksevaa vettä
Oma varautuminen on ensiapua, ja sähkökatko on yleisin syy siihen, miksi kotitalouksien pitäisi olla varautuneita erimittaisiin poikkeustiloihin.  
Kuvat Juuso Koponen, All Over Press, Maxim Usik

Marraskuussa 2015 Juupajoella Pirkanmaalla satoi lyhyessä ajassa yli 40 senttiä lunta. Lumen paino katkoi puita ja kaatoi niitä sähkölinjoille. Seurasi sähkökatko, jonka vuoksi alueen tukiasemat lakkasivat toimimasta.

Puhelimilla ei voinut soittaa, ja kunnan internetsivut olivat kaatuneet. Paikallisilla huoltoasemilla ei voinut tankata. Vanhainkoti alkoi kylmetä, koska kaukolämmitysverkko lakkasi toimimasta.

Vanhainkodin evakuointiin valmistauduttiin, kunnes sähköyhtiö sai tuotua paikalle varavoimakoneen. Vesilaitokselle oli hankittu jo aikaisemmin kone, jonka avulla kuntalaiset saivat vettä koko häiriötilanteen ajan. Jätevettä jouduttiin juoksuttamaan ojiin, koska pumppausasemat eivät toimineet.

Sähkökatkon aikana kuntalaiset kiersivät kylillä katsomassa, miten yksin asuvat ikäihmiset pärjäsivät. Paikallisen kauppiaan varavoimakoneella pakasteet säilyivät, kauppa pysyi auki ja asukkaat pääsivät lataamaan kännyköitään.

Useimmissa paikoissa Juupajoella sähköt palasivat kolmessa vuorokaudessa, jotkut joutuivat odottamaan viisi vuorokautta. Omatoiminen varautuminen ja naapuriapu olivat tärkeimpiä tekijöitä, jotka auttoivat asukkaita selviytymään häiriötilanteesta. Juupajokelaiset pärjäsivät pääosin hyvin, koska asukkailla oli takkoja tai muita varalämmitysjärjestelmiä, ja myös elintarvikkeita riitti.

Kotitalouksien pärjääminen ilman kaupassakäyntiä

Suomen pelastusalan keskusjärjestön tekemässä tutkimuksessa yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi kotoaan löytyvän kotivaraa ainakin 72 tunniksi.

Ruokaa ja juomaa kolmeksi päiväksi

Hätätilanteita varten kodeissa pitäisi olla kolmen vuorokauden kotivara. Se sisältää ruokaa, juomaa ja tiettyjä välineitä selviytymiseen.

Uudempi käsite on 72 tuntia. Se on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kodeille. Kotivaran lisäksi kansalaiselle neuvotaan tietoja ja taitoja, joita hädän hetkellä tarvitaan kolmeksi vuorokaudeksi.

Tärkeitä välineitä ovat paristoilla toimiva radio, taskulamppu, paristot, varalaturi puhelimelle, retkikeitin, tulitikut, käteinen raha, lääkkeet ja joditabletit.

Varustautumisen kulmakivi, paristokäyttöinen radio. Se voi olla tarpeen viranomaistiedotteiden seuraamiseksi, jos sähköt ovat poikki, netti pimeänä ja ja 4G-verkko alhaalla.

Miksi pitää olla paristoradio?

– Laajassa sähkökatkossa tukiasemat lopettavat toimintansa muutaman tunnin kuluttua, jolloin esimerkiksi 4G-yhteydet eivät toimi. FM-radio toimii. Viranomaiset lähettävät vaaratiedotteita ja ohjeita myös radioon tukeutuen, sanoo va. tutkimuspäällikkö Heikki Laurikainen Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä.

Niinpä pitää etsiä Radio Suomen tai paikallisradion kanava ja kuunnella uutisia ja neuvoja. Huhuihin ei pidä uskoa, eikä niitä pidä levittää itse.

– Kannattaa miettiä, mihin tietolähteisiin uskoo ja mitä linkkejä jakaa eteenpäin sosiaalisessa mediassa, Laurikainen sanoo.

Suomalaisia on 1960-luvulta saakka opastettu hankkimaan kotivara. Se tarkoittaa suuhunpantavaa, jolla voi pitää itsensä ja lemmikkinsä ravittuna ja nesteytettynä kolme päivää. Marttaliitto on laatinut listan tarvittavista aineksista. Lista on pitkä. Siihen kuuluu muun muassa 200 grammaa perunaa, 550 grammaa leipää ja viljatuotteita, 60 grammaa juustoa ja 90 grammaa pähkinöitä tai siemeniä.

–  Teimme tarkan listan, koska ihmiset pyysivät sitä. Kotivaran ravintoainesisällöt on laskettu huolellisesti ja kokonaisuus on ravitsemuksellisesti hyvä tavallisille ihmisille, Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä sanoo.

Kotivara ei tarkoita sitä, että varastossa pidetään laatikkoa, johon ruokatarvikkeet on säilötty odottamaan kriisiä.

– Eikä ruokien tarvitse olla juuri samoja kuin tällä listalla. Syödään sitä mitä normaalistikin syödään, mutta pidetään huoli, että sitä on kolmen päivän verran, Härmälä sanoo.

Elintarvikkeiden omavaraisuus

Vaikka Suomi näyttäisi olevan peruselintarvikkeissa hyvinkin omavarainen, se ei ole koko totuus. Esimerkiksi eläinten ruokintaan tarvittavasta proteiinirehusta vain 15 % on kotimaista, ja myös lannoitteiden ja torjunta-aineiden raaka-aineista suurin osa on ulkomaista. Lähteet: LUKE, Tulli, Paliskuntain yhdistys.

Sähköverkon häiriöharjoitus pakko keskeyttää

Vuonna 2014 Rovaniemellä testattiin kantaverkon häiriön korjaamista Valve-harjoituksessa. Harjoitus alkoi kuvitteellisella laajalla kantaverkon häiriöllä, joka johti sähköjen todelliseen katkeamiseen.

Kokeilu oli lopetettava kesken, koska vakaaseen tilanteeseen ei päästy riittävän nopeasti. Harjoitus pitkittyi yli suunnitellun ajan.

Kanta- eli runkoverkko on sähkön siirron valtakunnallinen suurjänniteverkko, johon on yhdistetty sähköä tuottavat suuret voimalaitokset, kuten ydinvoimalat. Kantaverkon kautta ajetaan virtaa myös Venäjältä, Virosta, Ruotsista ja Norjasta.

Koko kantaverkon romahtamista seuraisi jättimäinen hälytystila. Samalla sammuisivat sähköt koko Pohjolasta. Kantaverkon kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Jos niin tapahtuisi, korjaaminen kestäisi vähintään useita päiviä.

Koska kantaverkko muodostaa useita silmukoita, häiriö olisi mahdollisempi yhdellä silmukan välillä. Sitäkin varten on rakennettu varajärjestelmiä. Jos varajärjestelmäkin pettäisi, esimerkiksi pääkaupunkiseudulle sähköt saataisiin takaisin kahdessa kolmessa tunnissa, mutta monilla muilla alueilla se voisi kestää kymmenisen tuntia.

Suomen energiaomavaraisuus

Suomi on energiansaannin suhteen lujasti riippuvainen itänaapuristaan. Ainoastaan sähkön omavaraisuusaste nousee kahteen kolmannekseen. Lähde: Tilastokeskus.

Ilmastonmuutos takaa, että sähkökatkoja riittää

Myrskyt, tuuli, lumisateet ja jääkuormat tuottavat Suomessa sähkökatkoja joka vuosi. Myrskyjä ja kovia lumisateita riittää jatkossakin ilmaston muuttuessa ailahtelevammaksi.

Tämän vuosituhannen alusta muistetaan Pyry- ja Janika-myrskyt syksyltä 2001. Ne katkaisivat sähköt 800 000 suomalaiskodista Pirkanmaan, Hämeen, Uudenmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.

Kymmenen vuotta myöhemmin iskivät myrskyt Tapani ja Hannu. Tapanin tulo toisena joulupäivänä oli Ilmatieteen laitoksen tiedossa ennakolta, mutta se ei estänyt sähkötolppien kaatumista tai puiden luhistumista voimalinjojen päälle.

Pirkanmaalla osa pelastuslaitoksen autoista hyytyi, koska huoltoasemien pumput eivät nostaneet polttoainetta maanalaisista säiliöistä ilman sähköä. Pian viranomaisten Virve-puhelinverkko kaatui.

Kansan matkapuhelimia pimeni. Pahimmissa paikoissa sähköt puuttuivat yli viikon ajan. Tapanin ja Hannun takia 300 000 kotia vietti joulunjatkoa sähköttä ainakin hetken.

Kun sähkökatko iskee, vaikutus arkeen on suurempi kuin äkkiseltään arvaisi. Kerrostalossa ilmanvaihto pysähtyy ja hissit jumittuvat. Kodin lämpötila alkaa laskea: kivitalo kylmenee kolmessa päivässä, puutalo vuorokaudessa.

Netti lakkaa toimimasta, samoin puhelimet. Ulkona bensapumput halvaantuvat ja liikennevalot sammuvat. Kauppojen pakastimet pysähtyvät, maksupäätteet jysähtävät ja todennäköisesti kaupat suljetaan. Automaateista ei saa rahaa, eivätkä pankkikortit toimi.

Sairaaloiden varavirtajärjestelmät tuottaisivat sähköä kriittisten toimintojen ylläpitoon. Myös Yleisradiolla on varajärjestelmiä. Sähkökatko vaikuttaa välittömästi myös vesilaitosten toimintaan.

Sähkön tuotanto ja kulutus: maaliskuu 2020

Kuluvan vuoden maaliskuu oli ensimmäisten viikkojen ajan vielä normaaliaikaa ennen poikkeusoloja. Sähkönkulutus on säännönmukaisesti kotimaista tuotantoa merkittävästi suurempaa. Lähde: Fingrid. Graafi: Juuso Koponen.

Kaksi litraa vettä päivässä on minimi

Sähkökatko ei välttämättä heti katkaise veden tuloa hanasta. Miten pian vesi loppuu, riippuu muun muassa siitä, onko omalla vesilaitoksella varavoimaa ja sille polttoainetta. Vesitorneista saa turvaa, mutta tornitkin alkavat ehtyä.

Vettä ei välttämättä ehdi ottaa talteen johdoista. Niinpä kansalaisten pitää turvautua kotivaraksi hankkimiinsa vesilitroihin.

Kaksi litraa juomavettä henkilöä kohti on selviytymisen kannalta minimi. Ne riittäväksi päiväksi. Jos katkos jatkuu, toisena päivänä vedentarve on viisi litraa, mikä riittää juomiseen, ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kolmannesta päivästä eteenpäin vedentarve on 15–20 litraa päivässä.

Kun kriisi iskee ja johtoihin ei saada vettä, vesilaitokset alkavat täyttää varasäiliöitään ja organisoida vedenjakelupisteitä. Sen vuoksi jokainen koti tarvitsee kanistereita tai kannellisia ämpäreitä.

Jos hanaveteen olisi päässyt mikrobeja, ensi hätään kansaa kehotettaisiin keittämään juomavetensä.

Vesilaitokset ilmoittavat hätätilanteista asiakkailleen tekstiviestillä, sosiaalisessa mediassa ja omilla verkkosivuillaan. Jos siten ei tavoiteta ihmisiä, tiedotetaan pelastusviranomaisten, radion ja television avulla.

Kaupunkilaiset varautuneet heikosti

Pelastusalan keskusjärjestön kyselytutkimus vuonna 2019 osoitti, että suomalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi. He uskoivat, ettei häiriöitä tule. Erityisesti kaupunkilaiset ovat varautuneet heikosti ruoan ja veden jakeluhäiriöihin.

Puolet arvioi, ettei pärjäisi kolmea päivää ilman juoksevaa vettä.

Myrskyt, tulvat sekä puhelin- ja verkkoliikenteen häiriöt koettiin epätodennäköisiksi. Noin 80 prosentilla vastaajista ei ollut mitään kokemusta häiriötilanteista. Maalla asuvat ovat paremmin varautuneita kuin kaupunkilaiset.

Tulevia kriisejämme voivat olla paitsi sähkö- ja vesikatkot myös laajat metsäpalot ja häiriöt kansainvälisessä ruokahuollossa ja liikenteessä. Ne liittyvät ilmastonmuutoksen kaltaisiin, vaikeasti hallittaviin ilmiöihin ja toisaalta informaatioteknologiaan. Jos sähköt sammuvat ja logistiikkaketjut menevät sekaisin, koko maailma menee sekaisin.

Lähteinä myös haastattelut: valvomopäällikkö Arto Pahkin/Fingrid ja vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen/Vesilaitosyhdistys.

Päivitetty 27.5. – Julkaistu 18.5.2020

Julkaistu: 27.5.2020
Kommentoi »