Kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki puolittui
Puheenaiheet
Kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki puolittui
Kasvihuoneet käyttävät nykyään aiempaa vähemmän fossiilisia polttoaineita.
31.5.2019
 |
Apu

Kuluttaja joutuu talvisin tuskailemaan tuontikasvisten ja kotimaisten, kasvihuoneessa kasvatettujen kasvisten välillä. Molemmilla on huonot puolensa: sekä tuotteiden rahtaaminen Suomeen että niiden kasvattaminen lämmitetyssä kasvihuoneessa keinohuoneessa kuluttaa energiaa. Myös esimerkiksi poimijoiden olot ja kohtelu Espanjassa ovat nousseet otsikoihin.

Kotimaiset kasvikset saavat kuitenkin pienen erävoiton Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Siitä selviää, että suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut hiilijalanjälkeään peräti 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Samanaikaisesti kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia.

Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälkenä on aiemmin pidetty lukuarvoa viisi tuotekiloa kohden. Nyt Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.

– Kotimainen kurkku ja tomaatti ovat olleet viime vuosina mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa esimerkkejä ilmastopahiksista. On esiintynyt äänensävyjä, joiden mukaan niitä ei tulisi talvella syödä ollenkaan. Näiden keskustelujen ja näkemysten ytiminä ovat olleet lähes vuosikymmenen takaiset tutkimukset. Olemme todella iloisia siitä, että voimme korjata vanhat tiedot näillä erinomaisilla tutkimustuloksilla, toteaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen tiedotteessa.

Vuonna 2017 kasvihuonealan ilmastovaikutus oli puoli prosenttia koko valtakunnan kokonaispäästöistä. Maatalouden ilmastopäästöistä kasvihuoneala muodosti neljä prosenttia.

Öljyn sijaan puu- ja peltoenergiaa

Kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puu- ja peltoenergia sekä sähkö. Vuosina 2004–2017 merkittävin muutos on ollut polttoöljyn käytössä. Sen käyttömäärä on pudonnut 85 prosenttia.

Kotimaisen uusiutuvan hiilettömän energian osuus alan energiakäytöstä on jo 52 prosenttia ja osuus on yhä kasvussa.

Kasvihuoneessa säästyy tilaa ja vettä

Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3 165 litraa tomaattikiloa kohden.

Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2018 oli Suomessa 87 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2017 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.

Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen tuoreeseen tutkimukseen kasvihuoneiden ilmastovaikutuksesta (2019). Tutkimuksen tulokset on julkaistu 31.5. ilmestyvässä Puutarha&kauppa -lehdessä.

1 kommentti