Apu Terveys

Tiesitko tämän terveydestä: Rokotus lievittää long covidia – Syöpä vie useammin lihavan – Ex-vuorotyöläiset muita sairaampia – Laihdutus lisää siittiöitä

Tiesitko tämän terveydestä: Rokotus lievittää long covidia – Syöpä vie useammin lihavan – Ex-vuorotyöläiset muita sairaampia – Laihdutus lisää siittiöitä
Brittitutkimuksessa havaittiin, että pitkittynyt oireilu väheni koronapotilailla, jotka saivat ensimmäisen tai toisen rokoteannoksen sairastumisensa jälkeen. Kiinnostavaa faktaa myös tyroksiinilääkityksestä ja keuhkoahtaumasta.
Julkaistu: 29.7.2022

Koronavirusinfektion pitkä­aikaisoireilu eli niin sanottu long covid näyttäisi lievittyvän koronarokotteiden avulla. Brittitutkimuksessa havaittiin, että pitkittynyt oireilu väheni potilailla, jotka saivat ensimmäisen tai toisen rokoteannoksen sairastumisensa jälkeen.

Oireilevien potilaiden määrä pieneni 13 prosenttia ensimmäisen koronavirus­rokotuksen ja 9 prosenttia toisen rokotuksen jälkeen. Tämän jälkeen pitkittyneiden oireiden todennäköisyys pieneni noin yhden prosentin viikossa.

Tutkimuksessa oli mukana 28 000 brittiä, jotka olivat sairastuneet korona­virus­infektioon. Potilaita seurattiin vuoden 2021 helmikuusta syyskuuhun. Heistä 24 prosenttia poti pitkittyneitä korona­oireita jossain vaiheessa seurantaa.

Tuloksista ei voi päätellä, johtuiko pitkittyneiden oireiden väheneminen vain ja ainoastaan koronarokotteista, mutta tutkijat pitävät tätä todennäköisenä. Lisätutkimuksia olisi silti hyvä tehdä myös nykyisen omikron-virusmuunnoksen aikana kerätyissä aineistoissa.

Koronavirusinfektion pitkäaikais­oireista puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta.

Tavallisia koronavirusinfektion pitkä­aikaisoireita ovat muun muassa uupumus, muistiongelmat ja keskittymis­vaikeudet, päänsärky, yskä, hengitys­vaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihaskivut ja muut pitkäkestoiset kivut. Useimmilla oireet kuitenkin lievittyvät vähitellen kuukausien kuluessa.

Laihdutus lisää siittiöiden määrää jopa 50 %

Lihavan miehen hedelmällisyys voi parantua tuntuvasti laihdutuksen ansiosta. Tutkimuksessa miehet laihduttivat keskimäärin 17 kiloa, jolloin siemennesteen siittiöpitoisuus suureni 50 ja siittiömäärä 40 prosenttia. Muutos säilyi ja jopa voimistui, jos kilot eivät kertyneet takaisin vuoden kuluessa.

Tyroksiini tasapainoon

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin voi kasvaa, jos tyroksiinilääkitys ei ole tasapainossa. Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella sydän- ja verisuonitautikuoleman vaara on noin 40 prosenttia suurempi potilailla, joilla tyroksiinilääkitykseen liittyy kilpirauhasen liikatoimintaa. Riski kasvoi vieläkin enemmän, jos potilaalla oli kilpirauhasen vajaatoimintaa lääkityksestä huolimatta.

Yhteys pysyi ennallaan, vaikka analyysissa otettiin huomioon potilaiden ikä ja sukupuoli sekä monia tunnettuja sydänriskitekijöitä. Tästä huolimatta myös monet muut tekijät ovat voineet vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin, ja tulokset olisikin syytä varmistaa lisätutkimuksissa.

Tutkimuksessa seurattiin yli 700 000:ta tyrok­siinilääkitystä käyttävää kilpirauhaspotilasta keskimäärin neljän vuoden ajan. Seurannan aikana heistä 11 prosenttia menehtyi sydän- ja verisuonitauteihin.

Ex-vuorotyöläiset sairaampia

Kolmivuorotyötä tekevillä näyttäisi olevan muita enemmän terveysongelmia eläkeiässä. Tutkimuksen mukaan hoitajina kolmivuorotyötä yli kymmenen vuotta tehneet amerikkalaisnaiset olivat 70-vuo­tiaana terveitä noin 20–30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin samanikäiset naiset, jotka eivät olleet tehneet vuorotyötä.

Terveiksi määriteltiin naiset, jotka olivat 70-vuotiaana välttyneet useilta kroonisilta sairauksilta, muisti- ja mielenterveysongelmilta sekä fyysisen toimintakyvyn heikentymiseltä. Taustalla saattavat olla vuorokausirytmin ja unen häiriintyminen sekä elintavat. Aiemmin vuorotyö on yhdistetty uniongelmiin, diabetekseen ja sydänriskeihin.

Vihreä pitää virkeänä

Puistot, luonto ja viheralueet saattavat hidastaa ajattelutoimintojen heikentymistä. Yhdysvaltalaistutkimuksessa viheralueiden lähellä asuvat saivat tiedollisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä tasaisesti parempia tuloksia kuin ne, joiden kodin lähellä oli niukasti vihreää.

Eroja havaittiin etenkin psykomotorista nopeutta ja tarkkaavaisuutta mittaavissa testeissä, ja ne vastasivat noin vuoden ikääntymistä. Viheralueiden läheisyys ei kuitenkaan vaikuttanut muistiin tai oppimiskykyyn. Tutkimuksessa seurattiin lähes 14 000:ää naista noin 25 vuoden ajan. Tulotaso, fyysinen aktiivisuus, mielenterveys tai ilmansaasteet eivät juuri vaikuttaneet tuloksiin. Aiempien tutkimusten perustella luonto ja viher­alueet voivat vähentää stressiä, parantaa mieli­alaa, lisätä liikkumista ja laskea sydämen sykettä.

Keuhkoahtauma yleistyy

Jopa yli 390 miljoonaa ihmistä maailmassa sairastaa keuhkoahtaumatautia. Tämä tarkoittaa, että sairaudesta kärsii 8–10 prosenttia 30–79-vuo­tiaasta väestöstä. Taudin merkittävimmät riskitekijät ovat tupakointi, työperäinen altistuminen savulle tai pölylle, miessukupuoli, alipainoisuus sekä altistuminen puun tai hiilen savulle kotona tai elinympäristössä.

Kolme neljäosaa keuhkoahtaumista todetaan köyhissä ja keskituloisissa maissa, joissa riskitekijöiden vähentäminen on hankalaa. Siksi sairaus todennäköisesti yleistyy entisestään lähivuosikymmeninä. Selvitys kattoi 65 maata ja perustui 162 tutkimuksen aineistoihin. Suomalaisista keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 2–3 prosenttia, mutta tupakoitsijoista sairastuu peräti 20–30 prosenttia.

Syöpä vie useammin lihavan

Ylipainoiset ja lihavat miehet menehtyvät etu­rauhassyöpään muita todennäköisemmin. Tosin ei ole selvää, pahentaako lihavuus syöpää vai löydetäänkö lihavien syövät myöhemmässä vaiheessa.

Brittitutkimuksen perusteella riski kuolla eturauhassyöpään oli sitä suurempi, mitä lihavampi mies oli ja mitä enemmän rasvaa hänen kehossaan oli. Lihavuus määriteltiin painoindeksin, vyötärön­ympäryksen, rasvaprosentin ja vyötärö-­lantiosuhteen avulla, ja yhteys tuli ilmi kaikilla näillä mittareilla.

Kommentoi »