Apu

Korona aiheutti koulutuskriisin – 436 miljoonaa lasta ja nuorta on jäänyt pandemian aikana ilman etäopetusta

Korona aiheutti koulutuskriisin – 436 miljoonaa lasta ja nuorta on jäänyt pandemian aikana ilman etäopetusta
Suomen kouluissa päästiin palamaan lähiopetukseen jo toukokuussa. Monissa maissa se ei ole onnistunut vieläkään. YK puhuu jo maailmanlaajuisesta koulutuskriisistä. Mitä se tarkoittaa lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta kehittyvissä maissa?
Julkaistu: 7.12.2020
Kun koronapandemia maaliskuussa alkoi, Nepaliin julistettiin viisi kuukautta kestänyt ulkonaliikkumiskielto. Myös koulut suljettiin.
– Koulusta joutui pois 8,2 miljoonaa lasta ja nuorta, opetuksen ja tasa-arvon erityisasiantuntija Kati Bhose Suomen Nepalin-suurlähetystöstä sanoo. Peruskouluikäisiä heistä oli 6,2 miljoonaa.
YK:n lastenrahasto Unicef arvioi syyskuussa, että yli puolet maailman 827 miljoonasta oppilaasta ei vieläkään ollut päässyt palaamaan kouluun. Arviolta 436 miljoonaa lasta ja nuorta on jäänyt pandemian aikana myös ilman etäopetusta.
Nepal on yksi niistä noin 50 maasta, jossa koulut olivat vielä alkusyksystä kiinni koronapandemian vuoksi. Vasta marraskuussa maan opetusministeriö teki päätöksen koulujen avaamisesta uudelleen tämän kuun lopulla, noin kahdeksan kuukauden tauon jälkeen.
Vielä lokakuussa Kathmandun kansainvälisen koulun lapset opiskelivat itsenäisesti ulkona katoksen alla. Opetusta ei ollut, mutta paikalla oli opiskelua valvova aikuinen. Tilanne oli silti parempi kuin monissa osissa maata.
Nepalin Chandragirissa sijaitseva koulu avasi ovensa uudestaan syyskuussa kuuden kuukauden sulun jälkeen. Marraskuussa maan opetusministeriö teki päätöksen maan kaikkien koulujen avaamisesta kuun lopussa.

Köyhät kärsivät eniten

Nepalissa etäopiskelua on koulujen kiinni ollessa yritetty järjestää esimerkiksi radion ja television avulla, sillä harvalla on internet, Bhose sanoo. Suurin osa lapsista on käynyt koulua itsenäisesti oppikirjoja lukien.
– Ne ovat voineet olla tämän vuoden oppikirjoja, jos niitä on saatu kuntaan toimitettua, tai sitten viime vuoden.
Nepalissa koulujen pitkästä sulkemisesta ovat tähän mennessä kärsineet eniten köyhät alueet ja perheet sekä esimerkiksi vammaiset lapset, Bhose sanoo.
Vielä on auki esimerkiksi, miten koulunsa tänä vuonna päättäneet saavat päättötodistuksensa. Päättökokeita ei ole voitu toistaiseksi järjestää. Nepalissa kouluvuosi alkaa toukokuussa, joten lapset eivät myöskään ole koulusulun aikana päässeet ilmoittautumaan kouluun.
Marraskuussa maan opetusministeriö teki päätöksen kaikkien koulujen avaamisesta kuun lopulla.

Koulujen tilanne ympäri maailman

Lähde: Unesco: Karttatilasto, haettu verkosta 17.11.2020

Globaali koulutuskriisi

YK on puhunut koulujen sulkemisen yhteydessä jo globaalista koulutuskriisistä.
– Kyllähän tämä on valtavan kokoluokan kysymys, opetusalaan erikoistunut kehityspolitiikan neuvonantaja Paula Malan ulkoministeriöstä sanoo.
Varsinkin köyhillä alueilla koulun väliin jäämisellä osittain tai kokonaan voi olla monia pitkäkestoisiakin seurauksia lapsille ja nuorille.
Millaisia töitä aikuisena voi ylipäätään saada? Joutuuko tekemään hanttihommia, joissa on alttiina hyväksikäytölle, vai voiko saada säällisen työn ja toimeentulon?
Ilman koulunkäyntiä lapsilla ja nuorilla on aikuisena myös heikommat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, vaikuttaa omiin asioihinsa ja olla tietoisia omista oikeuksistaan, Malan sanoo.

Koulunkäynti ei aina takaa lukutaitoa

Ebola on tuoreessa muistissa

Jotain tiedetään myös aiemmista kokemuksista. Ebolavirus sulki koulut 2014–2015 pahimmillaan viideltä miljoonalta lapselta ja nuorelta paikoin jopa kuukausiksi Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa.
Seurauksena oppimista jäi välistä. Osa lapsista putosi koulusulun aikana opetuksen piiristä kokonaan eikä enää palannut kouluun niiden avauduttua. Kun kriisi vie perheeltä työt ja tuloja, lapsia tarvitaan köyhissä maissa usein kotona auttamassa tai hankkimassa tienestejä, eikä pienistäkään koulunkäyntiin liittyvistä tarvikkeista ole varaa maksaa.
Myös lasten kokema väkivalta, hyväksikäyttö sekä lapsiavioliittojen määrä lisääntyivät ebolakriisissä. Koulu tarjoaa lapsille ja nuorille päivän ajaksi turvallisen tilan. Ilman sitä moni lapsi joutuu viettämään päivänsä yksin, mikä lisää vaaroja.
Esimerkiksi Sierra Leonessa teiniraskaudet lisääntyivät ebolakriisin aikana paikoin 65 prosenttia. Raskaana olleita tyttöjä ei hyväksytty enää takaisin kouluun, kun ne avautuivat.
Koulua käyvillä tytöillä on pienempi riski joutua pakotetuiksi avioliittoon, kun perheet näkevät heidän tulevaisuudelleen muitakin polkuja kuin miehen perheeseen siirtymisen.
Mies pesee käsiään Liberian pääkaupungissa Monroviassa. Maa julistettiin virallisesti ebolavapaaksi vuonna 2016.

Etiopiassa 15 prosentilla ihmisistä on pääsy nettiin

Globaalin koulutuksen tila oli ulkoministeriön Paula Malanin mukaan huolestuttava jo ennen pandemiaa.
Esimerkiksi koulutuksen eriarvoisuus oli kasvussa sekä maiden välillä että niiden sisällä. Yksi isoista ongelmista oli opetuksen laatu. Kaikkialla ei koulussa opittu edes lukemaan.
Näin oli muun muassa Etiopiassa, missä Suomikin on tukenut opetuksen laadun parantamista kehitysapuvaroin. Etiopiassa myös erot alueiden ja koulujen välillä ovat isoja: kaupungeissa voi olla internet-yhteys, maaseudulla ei välttämättä edes sähköjä tai juoksevaa vettä, Malan sanoo.
Jo nähtävissä olleet globaalin koulutuksen ongelmat ovat Malanin mukaan vain syventyneet pandemian myötä. Toki tässäkin on isoja alueellisia eroja. Osassa maailmaa, kuten Suomessa, on otettu pandemia-aikana kouluissa jopa digiloikka etäopiskelussa.
Toisaalla siitä ollaan vielä kaukana.
Esimerkiksi Etiopiassa vain noin 15 prosentilla väestöstä on ylipäätään pääsy internetiin. Maan yli 26 miljoonalle perusopetuksen piiriin kuuluvalle lapselle on maaliskuusta lähtien tarjottu Nepalin tapaan opetusta lähinnä radion ja television kautta.
Koulujen avaamista vaikeuttavat muun muassa 50–100 oppilaan luokkakoot sekä hygienian puute. Jos koulussa ei ole juoksevaa vettä, pandemia-aikana välttämätön käsien pesu ei onnistu.
Nettikahvila nimeltä Facebook Gondarin kaupungissa luoteis-Etiopiassa.

Lisää lapsityötä ja pakkoavioliittoja?

Vaikka koronapandemian aiheuttaman koulutuskriisin pitkän aikavälin seuraukset köyhissä maissa eivät vielä ole tarkkaan tiedossa, joitain on jo nähtävillä.
Pelastakaa lapset -järjestö on ennustanut, että tyttöjen pakkoavioliittojen määrä voi tänä vuonna kasvaa 500 000:lla koronakriisin vuoksi. Unicef ja Kansainvälinen työjärjestö (ILO) puolestaan arvioivat, että lapsityövoima lähtee nyt kasvuun ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.
Molemmista on huomattu merkkejä myös Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa.
– Esimerkiksi Palestiinassa ja Etiopiassa erityisesti poikia lähtee nyt töihin. He ottavat daily labour -hanttihommia. Se tarkoittaa samalla, että jos he tekevät töitä, he eivät saa opetustakaan, Paula Malan sanoo.
Myös Nepalissa on Kati Bhosen mukaan merkkejä lapsityövoiman sekä lapsiavioliittojen lisääntymisestä.
13-vuotias poika työskentelee avojaloin tiilitehtaalla Kathmandussa Nepalissa.

Koulupudokkaita entistä enemmän

YK on arvioinut, että pandemian myötä lähes 24 miljoonaa lasta saattaa pudota lopullisesti koulutuksen piiristä.
Nepalissa tilanne oli Bhosen mukaan saatu ennen pandemiaa jo varsin hyvälle tolalle. Nyt jo 22 prosentin arvellaan pudonneen koulutauon vuoksi kouluista pois kokonaan. Työ heidän saamisekseen takaisin opetuksen piiriin pitää siis aloittaa alusta.
Etiopiassa koulupudokkaiden määrä oli jo ennestään iso. Paula Malanin mukaan maan opetusministeriö arvioi hiljattain, että neljännes maan perusopetuksessa olevista lapsista – lähes viisi miljoonaa – saattaa nyt lopettaa koulunkäynnin kokonaan. Voi mennä vuosia, ennen kuin päästään takaisin ennen epidemiaa vallinneeseen tilanteeseen.
Pitkät tai toistuvat koulusulut sekä koulupudokkuuden kerrannaisvaikutukset voivat näkyä seuraavissa sukupolvissa.
– Kun koulutetuista tytöistä tulee naisia ja äitejä, on suurempi todennäköisyys, että he ovat varmistamassa heidän omien lastensa saavan koulutuksen, Paula Malan sanoo.
"On myös meidän suomalaisten intresseissä luoda koulutuksella toivoa kehitysmaiden lapsille ja nuorille, sillä se edistää myös Suomen turvallisuutta ja etuja."
Paula Malan, kehityspolitiikan neuvonantaja, ulkoministeriö
Koulutuksella on myös laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia, esimerkiksi maan kehitykseen ja talouteen. Sen on todettu edistävän myös rauhanomaista, demokraattista ja vakaata yhteiskuntakehitystä.
Malan ottaa esimerkiksi Palestiinan: siellä säännöllinen koulunkäynti luo suurta toivoa ja turvallisuutta lapsille ja nuorille konfliktin keskellä.
– On tietenkin myös meidän suomalaisten intresseissä luoda koulutuksella toivoa kehitysmaiden lapsille ja nuorille, sillä se edistää myös Suomen turvallisuutta ja etuja, hän sanoo.

Tukea perusopetukseen

Mikä voisi olla ratkaisu pandemian aiheuttamaan koulutuskriisiin? YK on jo patistanut kaikkia maailman maita avaamaan koulut. Pandemiatilanne ja kyky reagoida siihen kuitenkin vaihtelevat eri puolilla maailmaa.
Paula Malanin mukaan köyhät maat tarvitsevat taloudellista apua, jotta pandemian koulutukselle aiheuttamat vahingot voidaan korjata tai välttää.
Koululaisia Gambelassa Etiopiassa.
Virus rampauttaa myös maiden talouksia ja voi viedä rahaa opetukseltakin. Toisin kuin rikkaiden valtioiden, köyhien maiden on vaikea saada lainaa, ja ne ovat siksi riippuvaisia kehitysavusta.
Suomi on myöntänyt lisärahoitusta pandemian aiheuttamaan koulutuskriisiin sen kumppanimaille, esimerkiksi Nepalin opetussektoriohjelmalle 2,5 miljoonaa euroa.
Malanin mukaan lasten ja nuorten sekä globaalin koulutuksen tulevaisuuden kannalta tukea tulisi nyt antaa erityisesti perusopetukseen kaikkein köyhimmissä maissa.
– Tiedetään, että perusopetuksella on eniten köyhyyttä vähentävä vaikutus.

Tästä on kyse

  • YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on arvioinut, että maailmanlaajuisesti 23,8 miljoonaa lasta ja nuorta ei välttämättä pääse palaamaan takaisin kouluun tänä vuonna.
  • Koulutuksen eriarvoisuus oli kasvussa sekä maiden välillä että niiden sisällä jo ennen koronaa. Kaikki eivät esimerkiksi opi lukemaan kouluissa.
  • YK on kehottanut maailman maita avaamaan koulut, mutta pandemiatilanne vaihtelee ympäri maailman – ja eri valtioiden kyky reagoida kriisiin niin ikään.
Kommentoi »