Apu

Ilkivalta riivaa bussipysäkkejä Helsingin nukkumalähiöissä – "Korjauskulut jopa tuhansia euroja"

Ilkivalta riivaa bussipysäkkejä Helsingin nukkumalähiöissä – "Korjauskulut jopa tuhansia euroja"
Rikotuista bussipysäkeistä tulee paljon harmia alueen asukkaille ja iso lasku pysäkin ylläpitäjälle. Ilkivalta vaikuttaa paikoin jopa suunnitellulta.
Julkaistu: 5.10.2022

Bussipysäkkien lasien rikkominen on ilmiö, joka jakaa helsinkiläiset pitkälti kahteen osaan. Joillain alueilla ilkivalta on jatkuvaa, toisaalla taas pysäkit saavat olla pääosin rauhassa. Viime aikoina sirpaleita on kerätty erityisesti Kuninkaantammi-Hakuninmaa-Kannelmäen ja Malmi-Suutarila-Siltala-Puistolan alueella, pysäkkikatoksista vastaavan ulkomainosyhtiö JCDecaux'n huoltopäällikkö Jouni Räty sanoo.

Tekotavan perusteella vaikuttaa siltä, että kyseessä ei ole humalaisen päähänpisto.

– Aikaisemmin silminnäkijä on nähnyt, että pysäkille mennään autolla, rikotaan lasit ja siirrytään seuraavalle pysäkille.

Välillä tekijöitä jää myös kiinni. Rikotun pysäkin korjauskulut ovat Rädyn mukaan yritykselle helposti satoja, jopa tuhansia euroja. Pahimmillaan pysäkiltä on rikottu useampi lasi.

– Yhden lasin hinta voi olla satoja euroja.

Muun muassa Kuninkaantammessa ja Hakuninmaalla rikotaan pysäkkien laseja poikkeuksellisen usein.

Rikkomis- ja töhrimistapauksia on kuukausittain pääkaupunkiseudulla Rädyn mukaan 100–200 ja pysäkkien laseja rikotaan useita joka päivä. Ilmiö liittyy leimallisesti pääkaupunkiseutuun.

– Ilkivallan suhteen ero seuraavina tuleviin Turkuun ja Tampereeseen on todella suuri.

Syitä ilkivallan keskittymiselle voi olla monia.

– Vuosi sitten syksyn aikaan töhrittiin ja rikottiin todella paljon ympäri Suur-Helsinkiä. En tiedä, onko koronalla ja siihen liittyvillä liikkumisrajoitteilla ollut vaikutusta vai ei. Tutkittua tietoa asiasta ei ole.

Ilkivallan lasku on vuodessa kaikkiaan satoja tuhansia euroja.

Helsingin ydinkeskustassa laseja ei rikota. Kun keskustasta siirrytään kaupungin reunoille nukkumalähiöihin, joissa on lähinnä asuntoja ja yksittäisiä kauppoja, lasit joutuvat koville.

– Ehkä siellä lähdetään porukalla liikkeelle ja porukalla palataan – onko osasyy rikkomiseen, että siellä ei kauheasti ole omanlaista tekemistä? Keskustassa on myös enemmän silmäpareja ja valvontakameroita, Räty pohtii syitä.

Ilkivallan lasku on vuodessa satoja tuhansia euroja. Summa koostuu paljon muustakin kuin uusista laseista, kuten siivoustöistä.

Voiko ilkivaltaa estää millään?

– Yksi keino on, että pysäkkikatokset laitetaan mahdollisimman nopeasti kuntoon, siivotaan lasinsirut ja putsataan töhryt pois. Toinen tapa ehkäistä ilkivaltaa on, että välillä palkkaamme vartijoita usein ilkivallan kohteena oleville alueille ja yritämme saada ilkivallantekijöitä kiinni. Myös bussikuskeilta ja muilta paljon liikkuvilta henkilöiltä tai ammattiryhmiltä tulee ilmoituksia, samoin valveutuneilta kansalaisilta.

Valvontakameroita pysäkeille ei niin vain laiteta.

– Niissä on omat säädöksensä ja lisäksi ne tarvitsevat jatkuvaa sähköä. Toteuttaminen ei ole ihan niin helppoa.

Pahimmilla alueilla lasit jätetään joskus uusimatta yhdeksi kahdeksi kuukaudeksi. Rädyn kokemuksen mukaan sen vaikutus ilkivaltaan ei kuitenkaan ole selvä.

– Välillä tuntuu, että kun lasit laitetaan takaisin, ne on aika nopeasti rikottu uudestaan – ihan kuin niitä olisi vain odotettu.

Lasille on siihen liittyvistä ongelmista huolimatta vaikea löytää vaihtoehtoa.

– Pleksejä on pohdittu, mutta niissä on omat ongelmansa. Töhryjen poistoaineet voivat harmauttaa ne, jolloin ne eivät enää ole siistit. Muovi ei myöskään ole kauhean ympäristöystävällistä.

2 kommenttia