Tuulilasi

Kommentti: Loppuuko autoilijan loputon kuppaaminen koskaan?

1


Kommentti: Loppuuko autoilijan loputon kuppaaminen koskaan?

Facebookissa kiertää kuva, jonka sisältö on tekstiä; muutamia sanoja ja isoja numeroita. Puhutaan miljardeista ja miljoonista – jopa sadoista sellaisista. Puhutaan euroista, suomalaisilta autoilijoilta kerättävistä euroista.
Teksti Niko Rinta
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Juha Juntto

Perjantaina 6.1. klo 19:30 tuo kuva on kerännyt kymmeniä kommentteja ja satoja reaktioita, kuten tykkäyksiä ja itku- tai irvistysemojeja. Mutta jakoja, niitä on jopa 2 626kappaletta. Niin moni on välittänyt kuvan eteenpäin – ollut siis näreissään kovasta verotuksesta.

Ei kuitenkaan luoteta yhteen lähteeseen – varsinkaan some-sellaiseen. Onneksi valtion tieliikenteestä saatavien verotulojen määrän voi käydä helposti tarkistamassa vaikkapa Autoalan Tiedotuskeskuksen nettisivuilta, jonka tiedot perustuvat Valtion (Valtiokonttori) ja Liikenneviraston tilinpäätöksiin.  Ja kyllä: autoilun verotuksen kokonaispotti oli vuonna 2015 noin 7,8 miljardia euroa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuonna 2009 summa oli n. 5,9 miljardia euroa.

Näin paljon verotuloja kerätään siis tieliikenteellä vuodessa.

Seuraavaksi pitää tietysti kysyä, mitä tienkäyttäjät sillä rahalla saavat?

Samat tiedot kertovat, että liikenneinfran ylläpitoon ja kehittämiseen palaa noin 1,7 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta 873 miljoonaa euroa käytetään tieverkkoon. Loput rataverkkoon, vesiväyliin, joukkoliikenteeseen ja hallintoon. Menojakauman löydät täältä: Valtion tärkeimmät liikennemenot ja liikennemenot liikennemuodoittain

Lähes kahdeksan miljardin veropotista huolimatta, tieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin euroon. Rahalle on käyttöä monessa paikassa ja momentissa, mutta ihan äkkiseltään yhtälö miljardien korjausvelasta ja miljardien veropotista ei tunnu autoilijasta reilulta.

Hallituksen kaavailema liikenneverkkoyhtiö tuskin tätä yhtälöä ratkaisee, vaan päinvastoin se saattaa hyvinkin nostaa autoilun kustannuksia. Kilpailulla ja mahdollisilla yksityistämisillä on toki niin hyviä, kuin huonoja puolia, mutta kuten Yrjö Rautio kirjoittaa Helsingin Sanomissa nykyinen käytäntö on päästöarvoihin perustuvine autoveroineen ja polttoaineen korkean verotuksen ansiosta yksinkertainen, halpa ja tehokas. Miksi muuttaa jo toimivaa järjestelmää?

Ps. Epäkohtia toki nykysyteemistäkin löytyy. Ehkä nämä ovat tällaiselle yksinkertaiselle ihmiselle liian vaikeita asioita ymmärrettäväksi, mutta kertoisiko joku, miksi sähköautosta pitää – yhä sitkeästi – maksaa käyttövoimavero? Miksi henkilöautojen keski-ikä on Suomessa lähes 12 vuotta, eikä asialle tehdä oikeasti mitään konkreettista? Syy lienee yksinkertainen: raha. Nyt vaikuttaa siltä, että autoilusta halutaan tehdä valtion lypsylehmä myös ajalle, jolloin autot liikkuvat sähkön voimalla ja ovat nollapäästöisiä (toki jonkin sortin verorahat haetaan sähköverollakin).

Julkaistu: 6.1.2017