Apu

Kommentti: Liekkisydämiä ja suolistoaiheita – Ymmärtäisimmekö maailmaa paremmin, jos journalismissa kaikki ei liittyisi suomalaisiin?

Kommentti: Liekkisydämiä ja suolistoaiheita – Ymmärtäisimmekö maailmaa paremmin, jos journalismissa kaikki ei liittyisi suomalaisiin?
Kun kerron ystäväni tunteista, meemeistä ja juhlista, koitan tuoda uutistapahtumaa lähelle. Minun ystäväni, minuun liittyvä asia. Mutta mitä viestitän siinä sivussa? kirjoittaa Laura Myllymäki.
Julkaistu: 3.11.2022

Lähetän ystävälleni onnitteluviestin, jossa on liekkisydämiä.

”Miten siellä menee?” kysyn häneltä.

”Kello on kaksi aamuyöllä enkä pysty nukkumaan. Liikaa juhlimisen aihetta”, ystäväni vastaa.

”On ollut rankkaa, mutta me teimme sen. On vaikea löytää sanoja kuvaamaan tätä riemua!” hän jatkaa.

Ystäväni lähettää minulle videopätkän riehakkaista juhlista. Bonuksena saan myös kasan meemejä, jotka kieltämättä naurattavat.

Sillä aikaa, kun minä olen nukkunut yöuniani, ystäväni maailma on täyttynyt toivolla.

Me emme viestittele mistä tahansa aiheesta. Me keskustelemme Brasilian vaaleista.

Journalismissa elää sinnikkäästi ajatus siitä, että asiat, jotka ovat lähellä, kiinnostavat lukijoita eniten.

Tämän tekstin alkuosa oli oikeastaan testi siitä, jaksatko sinä, lukija, lukea tätä kommenttia, jonka pitäisi käsitellä Brasilian politiikkaa.

Journalismissa elää sinnikkäästi ajatus siitä, että asiat, jotka ovat lähellä, kiinnostavat lukijoita eniten. Se on myös realismia, kertoohan median keräämä verkkoanalytiikka siitä paljonkin. Suolistoaiheet vetävät (kaikilla on suolisto!), monimutkaiset ja hitaat, kaukana meistä tapahtuvat asiat taas eivät ainakaan välttämättä.

Perinteisestikin läheisyys on ollut yksi tärkeä uutiskriteeri. STT:n tyylikirja muotoilee asian niin, että Ruotsissa tapahtuva bussionnettomuus on uutinen Suomessa, mutta vastaava turma Bangladeshissa välttämättä ei. Jos bangladeshilaisen bussin kyydissä on kuitenkin suomalainen, tilanne muuttuu – onnettomuudesta tulee uutinen.

Näin nämä asiat nyt vain ovat eikä vähiten siksi, että suomalaisissa toimituksissa ajatellaan suomalaisia lukijoita.

Älkää käsittäkö väärin. Asioiden lähelle tuomisessa ei automaattisesti ole mitään pahaa.

Toimittajilla on tietenkin tapoja tuoda muualla tapahtuvat asiat lukijan tykö. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ollut aihe, jota media on voinut kansallistaa lähes loputtomasti. Helsingin Sanomat on kertonut suomalaisesta kirurgista, joka lähti Ukrainaan auttamaan haavoittuneita sotilaita. Yle on raportoinut Ukrainassa sotineesta suomalaisesta Ronista. Edustamani media Apu on otsikoinut, kuinka Venäjän hyökkäys Ukrainaan vei Pyhäjoen tulevaisuuden.

Enkä ole vielä edes maininnut Suomen Nato-prosessia.

Älkää käsittäkö väärin. Asioiden lähelle tuomisessa ei automaattisesti ole mitään pahaa. Parhaimmassa tapauksessa se lisää ymmärrystä monimutkaisista asioista, mikä on kiistatta journalismin tärkeä tehtävä.

Miksi tätä sitten pitää miettiä? Koitan selittää.

Brasilian vaalit ovat esimerkki uutistapahtumasta, jolla on vaikutusta laajasti.

Brasiliassa presidentinvaalit hävinneen Jair Bolsonaron kaudella Amazonin sademetsän metsäkato eteni vauhdilla. Ilmastoasioita seuraavan Carbon Brief -sivuston mukaan Amazonista hävisi noin Belgian kokoinen läntti Bolsonaron kolmen ensimmäisen presidenttivuoden aikana.

Carbon Briefin syyskuisessa analyysissa todettiin, että jos Lula eli Luiz Inácio Lula da Silva voittaisi Bolsonaron, voitaisiin välttää Panaman kokoisen alueen häviäminen sademetsästä vajaan vuosikymmenen aikana. Se vähentäisi Brasilian päästöjä merkittävästi.

Ja sitten Lula voitti, 50,9 prosentilla äänistä.

Brasilian vaalit ovat esimerkki uutistapahtumasta, jolla on vaikutusta laajasti. Lulan voitolla voi olla suurta merkitystä lähes kaikille, vaikka se tapahtuu kaukana Suomesta.

Kun minä kerron tässä tekstissä lähettämistäni liekkisydämistä ja brasilialaisen ystäväni tunteista, meemeistä ja juhlista, koitan tuoda uutistapahtumaa lähelle. Minun ystäväni, minuun liittyvä asia.

En kuitenkaan voi olla ajattelematta, mitä tulen sanoneeksi siinä sivussa. Viestitänkö, että aihe on arvokas vain silloin, kun sillä on suora suhde omaan napaan?

Jos näin olisi, minkälaista maailmankuvaa edistäisinkään.

Kommentoi »