Apu

Koli ja Bomba, suomalaisen sielunmaisemaa parhaimmillaan

Koli ja Bomba, suomalaisen sielunmaisemaa parhaimmillaan

Pohjois-Karjalassa nautitaan luonnon rauhasta, syödään hyvin ja kylvetään Sibeliuksen sävelten tahdissa.
Teksti Liisa Talvitie
Mainos

Ei ihme, että Jean ja Aino Sibelius poikkesivat häämatkallaan Kolille. Kulku oli vaikeaa, mutta se ei rakastuneita haitannut. Naimisiin he olivat menneet 10. kesäkuuta vuonna 1892. Häämatkaan oli varaa, koska Sibelius oli saanut matka-apurahan tutustuakseen kanteleensoittoon ja runonlauluun Karjalassa. Kerrotaan, että Sibelius sai jo matkan aikana aihelmia viimeiseen sinfoniaansa. 7. sinfonia, c-duuri op 105 valmistui kuitenkin vasta vuonna 1924. Sitä on kuvattu haikeaksi katsaukseksi nuoruuteen ja kypsän iän taidonnäytteeksi. Seitsemäs sinfonia alkaa soida matkaajan mielessä, kun hän lähtee kiipeämään polkua pitkin Akka-Kolille. Tuuli, ylhäällä kiitävät pilvet ja syksyyn antautunut maisema saavat sen aikaiseksi, luonnon ikiaikainen rauha, iät ja ajat täällä ennen kulkijaa ollut. Kolin vaarat ovat muinaisen Karelidien vuoriston jäänteitä. Sen korkein huippu on 347 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Ukko-Koli, joka on myös Suomen korkein kohta ennen Lapin tuntureita. Akka-Koli on 339 metriä merenpinnasta.

Ukko-Kolille kiivetään portaita, jotka vievät Suomen korkeimmalle kohdalle ennen Lapin tuntureita. Kallioseinämä kohoaa 347 metrin korkeuteen.

Pieliselle, Suomen neljänneksi suurimmalle järvelle avautuvista maisemista on kirjoitettu ja käytetty kaikki mahdolliset laatusanat: näky on henkeäsalpaava, mykistävä, mielen hiljentävä. Kansallismaisema, niin kuin me Suomen haluamme nähdä. Vieläkö muuta? – Kolilla on aina hyvä sää, paistaa, sataa tai myrs­kyää. Täällä vallitsee sellainen mystinen sään tunnelma, jossa on Siperian ilmaston vaikutusta. Ja talvella Koli on Suomen eteläisin tykkylumikohde, kuvailee Kolin Break Sokos Hotellin johtaja Jukka-Pekka Pesonen. Hän johtaa hotelliaan hyvillä mielin, sillä matkailijat ovat ottaneet Kolin omakseen. Täällä on samat ulkoilumahdollisuudet kuin Lapissa, mutta matkaa Helsingistäkin vain vajaat 500 kilometriä.  – Kolin matkailukeskuksessa vierailee 200 000 matkailijaa vuodessa, Kolin kansallispuiston puolella 167 300. Tulijoista 70–80 prosenttia on suomalaisia, mutta paljon on myös keskieurooppalaisia ja japanilaisia. Venäläisten määrä on viime vuosina vähentynyt.  Vuoden retkikohteeksi ja Vuoden hiihtokeskukseksi vuonna 2013 valittu Koli kestää vielä kävijämäärät, mutta jossain vaiheessa on katto vastassa niin kuin kaikissa suosituissa turistikohteissa. 

Kolin vaihtelevassa maastossa on helppo liikkua, ja kulkija voi valita itselleen sopivan reitin.

Kolilla voi patikoida, maastopyöräillä, lasketella, hiihdellä murtomaalatuja, lumikenkäillä. Siellä voi osallistua vuorokauden kestävään maratoniin tai sitten vain olla. Hotellin Uumen-hyvinvointipalvelut ovat lisänneet tarjontaa silkkaan keskittymiseen. Sana uumen juontaa alkunsa termistä ”maan uumenista”. – Hyvään oloon keskittyvissä Uumen-tapahtumissa on kehoon ja mieleen keskittyviä seminaareja, viikonloppuja, joogakursseja ja retriittejä. Vetäjiksi olemme saaneet oman alansa huippunimiä, kuten joogaohjaaja Kylli Kukin, Jukka-Pekka Pesonen sanoo. Hyvää oloa voi hakea myös hotellin Koli Relax Spa -maisemakylpylästä. Siellä ei ole lasten vesiliukumäkiä, eikä lapsia muutenkaan. Kun pariskuntana menee kylpemään, voi valita kaksi kiulua täynnä kuorinta- ja muita voiteita tai yhden hoitoaineita sisältävän kiulun ja pullollisen kuohuviiniä.  Tyylikkäästi luonnonmateriaaleista rakennetun kylpylän ikkunoista on näkymä suoraan Pieliselle. Kylpylässä on pore-, lämminvesi- ja kylmäaltaita sekä yksi lämmin ulkoallas. Saunojakin on useampia, ja suihkussa voi valita vaikkapa trooppisen sateen sademetsän linnunlauluineen. Sitä seitsemättä sinfoniaa voi kuunnella ihan oikeasti lämminvesialtaassa. Kun sukeltaa altaaseen, sinfonia soi veden alla. Siksi sinne on sukellettava monta kertaa.

Kolilla voi hiljentyä menneen äärelle tai kuunnella vain hiljaisuutta.

Pohjois-Karjalassa ei kitsastella maisemissa, vieraanvaraisuudessa, puheenpulinassa eikä yrittelijäisyydessä. Se käy toteen kolmen päivän visiitin aikana. Ja karjalanpiirakoita riittää joka kohteessa. Paikallisten slogan onkin ”mennään piirakka edellä”. Pohjois-Karjalasta löytyy myös väkevää naisenergiaa. Naisyrittäjät ovat kehittäneet muun muassa matkoja majatalosta majataloon. Matkan voi tehdä talvella hiihtäen, kesällä pyöräillen ja meloen. – Perinteinen hiihtolatu kulkee Valtimon Pukarista Nurmekseen vaihtelevassa maastossa metsissä ja järven jäällä. Hiihtoretken päivämatkat ovat 15–30 kilometriä, jotka  hiihdellään omaan tahtiin. Majataloissa tarjotaan aitoa ja herkullista karjalaista lähiruokaa, kertoo Majatalo Puukarin Pysäkin riuskaotteinen emäntä, kolmen lapsen äiti Anni Korhonen. Nuori nainen kokeili aikansa oloa ja työskentelyä Helsingissä muun muassa Tervasaaressa sijaitsevassa Savu-ravintolassa, mutta kotiseudun rauha ja lapsuudenkoti vetivät lopulta pisimmän korren.  – Majatalotoimintamme perustana ovat oman maatilan tuotteet. Tiedämme, mistä kaikki raaka-aineet tulevat. Salaatit ja yrtit omasta maasta, lampaanviulu lampolasta, kalat Pielisestä.

Nurmeksessa, Pielisen rannalla sijaitseva Bomban talo on tehty käsin veistetyistä hirsistä. Talo valmistui vuonna 1978 ja on kopio vuonna 1855 valmistuneesta talosta. Bomban talossa toimii karjalaista perinne­ruokaa tarjoava ravintola sekä oluttupa ja kesäterassi.

Puhtaista raaka-aineista puhelee myös Bomban Sokos-hotellin johtaja Pasi Tolonen Monien omistajavaihdosten jälkeen Bomba on nyt Pohjois-Karjalan Osuuskaupan omistuksessa. Monet muistavat Bomban ohjaaja Paavo Liskin Maaton kansa -näytelmästä, jota aikoinaan esitettiin pihapiirissä sijaitsevassa kesäteatterissa. Teatteri toimii edelleen.  – Kolmenkymmenen kilometrin säteellä toimii peräti viisi kesäteatteria, niin innostuneita teatterinharrastajia täällä ollaan, Pasi Tolonen sanoo.  Käsin veistetyistä hirsistä rakennettu Bomban talo valmistui vuonna 1978, hotelli Break Sokos Hotel Bomba vuonna 1991. – Hotellin laajennus valmistui vuonna 2008 ja viime keväänä valmistui iso kylpylärakennuksen remontti. Kylpylä pistettiin siinä aivan uusiksi. Pasi Tolonen kehuu paikallisia tuotteita. Niitä alueella riittää, eikä tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. – Pielisestä nousee kalaa, metsistä saadaan riistaa. Ravintolapäällikkö Toni Helanderin johdolla meillä on nyt kaksi huippuluokan ravintolaa. Bomban päärakennuksessa sijaitsevassa ravintolassa keskitytään edelleen karjalaiseen ruokaan, hotellin ravintolan menyyssä on enemmän kansainvälinen vivahde. 

Ankarat talvet ja korkealla puhaltavat tuulet ovat muovanneet Kolin puustosta aivan omanlaisiaan taideteoksia.

Lopuksi mennään piirakka edellä, kun Ritva Nevalainen neuvoo pulikan käyttöä ja näyttää kädestä pitäen, miten karjalanpiirakka rypytetään. Hänen ja puolisonsa Janne Nevalaisen Bomba Action -yritys järjestää ohjelmapalveluita ja elämyksiä ympäri vuoden. Piirakan teko onnistuu etelän ihmiseltäkin, kun malttaa mielensä: pingispallon kokoisesta taikinapallosta kaulitaan ohuen ohut levy, joka täytetään yön yli jääkaapissa olleella riisipuurolla. – Karjalanpiirakoita alettiin täyttää vasta sotien jälkeen riisillä, ne alkuperäiset täytteet ovat olleet peruna ja ohrapuuro, Ritva Nevalainen tietää. Piirakoita paistetaan kymmenisen minuuttia kovassa uunin lämmössä. Kun ne sivellään voisulalla ja syödään uunilämpöisinä munavoin kera, ei parempaa herkkua olekaan. Etelän ihminen palaa kotiin mieli kokemuksia täynnä, vatsa pullollaan hyvää ruokaa. Mitäpä muuta hän voisi kuin huokaista karjalan kielellä: – Passibo! Suuret passibot! Kotona cd-levy soittimeen, ja Sibeliuksen seitsemännen sinfonian tunnelma vie Kolille, sinne suomalaiseen sielunmaisemaan. ●

Teksti Liisa Talvitie, kuvat Johanna Kokkola

Julkaistu: 20.10.2017