Apu

Kolesteroliarvot kohdalleen



Kolesteroliarvot kohdalleen

Jokaisen aikuisen on hyvä mittauttaa verensä rasva-arvot kertaalleen. Hyvät arvot keski-iässä ennakoivat usein pitkää ikää.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat 123rf

Tasan eivät käy onnenlahjat. Työterveyslääkäri on juuri kertonut Leenalle, että tämän on liikuttava enemmän ja syötävä entistäkin terveellisemmin: vähemmän kovia eläinrasvoja, jotka erityisesti nostavat kolesterolitasoa, ja enemmän pehmeitä rasvoja sekä kasviksia. Leena, joka on aina pyrkinyt elämään terveellisesti, on uutisista harmissaan.

Leenan työkaveri Minna, joka syö ja liikkuu vähän miten sattuu, on taas saanut samalta lääkäriltä puhtaat paperit. Leenan kokonaiskolesteroli on 5,0, Minnan 5,5.

Työpaikalta löytyy myös Kari, joka välttelee hiilihydraatteja, mutta syö joka aamu keitetyn kananmunan ja käyttää vapaamielisesti kermaa ja voita liha-kasvisaterioidensa kyytipoikana. Karin kokonaiskolesteroliarvo on 5,3, mikä on työterveyslääkärin mielestä kohtuullisen hyvä arvo, etenkin kun miehillä on luonnostaan hieman enemmän kolesterolia kuin naisilla. Lääkäri on silti suositellut Karille, että paha LDL-kolesteroli voisi olla hieman arvoa 3 alempikin ja HDL vielä hieman arvoa 1,6 korkeampi.

– En ymmärrä, miksi minun pitää tehdä muutoksia, vaikka kolesteroliarvoni on meistä kolmesta paras. Vaikka olenkin ylipainoinen, syön mielestäni terveellisesti ja liikun säännöllisesti, Leena purnaa Minnalle ja Karille.

Minnakin kertoo ihmetelleensä omaa kolesteroliarvoaan 5,5.

– Olin aika huolestunut, koska tiedän, että tavoitearvo on alle 5, mutta lääkäri sanoi, ettei kokonaiskolesteroli kerro koko totuutta. Tärkeämpää on, että hyvää HDL-kolesterolia on riittävästi suhteessa huonoon LDL-kolesteroliin.

Kari taas ei ole lainkaan vakuuttunut siitä, että kolesteroliarvoilla on niin suuri merkitys sydäntautien ehkäisyssä kuin väitetään. Hän on mielestään hyvä esimerkki siitä, että voin ja muun eläinrasvan käyttö pitää painon normaalina ja elimistön hyvässä kunnossa.

Kolesteroli on välttämätöntä

Monen kahvipöytäkeskustelun aihe, kolesteroli, on oikeastaan aika erikoinen aine. Ihmiskeho ei tule toimeen ilman sitä, mutta liikaakaan sitä ei saa olla, koska muuten se voi muuttua vaaralliseksi.

Kolesterolin pitää olla oikeantyyppistä, eikä se saa päätyä väärään paikkaan. Toisaalta kolesteroli voi olla koholla vuosia ilman, että se näkyy ja tuntuu missään – arvonsa saa selville vain mittauttamalla ne.

Elimistö tarvitsee kolesterolia välttämättä muun muassa solukalvojen rakennusaineeksi. Kolesterolia valmistuu maksan soluissa, mutta tarvittaessa myös jokainen solu osaa valmistaa sitä omiin tarpeisiinsa. Kolesterolia ei siis koskaan voi olla liian vähän.

Kolesterolin lisäksi maksa valmistaa toisenlaistakin rasvaa, triglyseridejä. Ne ovat eläinrasvassa näkyvää ihraa, sitä samaa, jota kertyy ihon alle ja sisäelinten ympärille ihmisen lihoessa.

Verenkierrossa kolesteroli ja triglyseridit kulkevat yhdessä pallomaisten hiukkasten sisällä. Triglyseridit löytävät ensin tiensä rasvakudokseen, jonka jälkeen kolesterolihiukkaset vievät soluille niiden tarvitsemaa rakennusainetta. Osa kolesterolihiukkasista jää kiinni valtimoiden seinämiin, ja loput päätyvät takaisin maksaan.

Suurentunut veren kolesterolipitoisuus on tärkein sepelvaltimotaudin riskitekijä ja siksi Leena, Minna ja Karikin ovat mittauttaneet arvonsa. Samalla on selvitetty kokonaiskolesterolin lisäksi myös ”hyvän” eli HDL-kolesterolin ja ”huonon” eli LDL-kolesterolin pitoisuudet.

LDL on huonoa siksi, että sillä on taipumus juuttua valtimoiden seinämiin ja muodostaa siellä rasvaplakkeja, jotka altistavat valtimonseinämän repeämiselle ja infarktille. Plakit voivat myös aikaa myöten kalkkeutua ja ahtauttaa verenvirtausta.

HDL-kolesterolia taas on pidetty hyvänä, koska se osaa kuljettaa LDL:ia valtimon seinistä pois. Uusien tutkimusten valossa HDL:n korkea pitoisuus  ei ehkä kuitenkaan automaattisesti tuo sydänhyötyjä. Eräs syy saattaa olla se, että HDL koostuu useista yhdisteistä, joista osa on hyödyllisiä ja osalla ei ole mitään vaikutusta.

Elimistön kolesterolitaso on monen tekijän summa. Yksilöiden välillä on suuria eroja esimerkiksi siinä, miten kolesteroli imeytyy suolesta, miten tehokkaasti se poistuu elimistöstä ja kuinka tehokkaasti maksa säätelee omaa tuotantoaan.

Tällaisesta yksilöllisestä erosta voi olla kysymys esimerkiksi Leenalla, joka terveellisestä ruokavaliostaan huolimatta kamppailee turhan korkean kokonaiskolesterolin kanssa. Hänellä on myös liian vähän HDL-kolesterolia suhteessa LDL-kolesteroliin ja liikaa triglyseridejä. HDL-arvojen tulisi olla vähintään 1, triglyseridien alle 2.

Minna ja Kari ovat onnekkaampia. Vaikka molemmilla kokonaiskolesteroli on yli tavoitearvon, LDL:n määrä on vielä kohtuullinen ja ennen kaikkea HDL-kolesterolia on riittävästi. Tosin Karilla HDL-arvo saisi olla hieman korkeampi.

Varsinkin Karin elimistö näyttää olevan hyvä säätelemään kolesterolin määrää, ja hänellä kolesteroli todennäköisesti imeytyy huonosti. Useimmilla päivittäinen kananmunien ja muun eläinperäisen ravinnon syönti nostaisi LDL-kolesterolin ja samalla myös kokonaiskolesterolin tason paljon korkeammaksi ja lisäisi valtimotaudin riskiä.

Staniinien haittoja liioitellaan

Jos veren LDL-kolesteroli ja triglyseridit ovat koholla, niitä on syytä alentaa elintapamuutoksilla. Tämä onnistuu usein jo vaihtamalla osa kovasta, tyydyttyneestä eläinrasvasta pehmeisiin rasvoihin, esimerkiksi vaihtamalla voi margariiniin.

Riittävä kasvisten ja täysjyvätuotteiden syönti auttaa myös, koska kasvisten sisältämät kasvisterolit sekä kuidut estävät kolesterolin imeytymistä.

HDL-tasojen kohottaminen voi vaatia pientä ponnistelua. Tupakointi on syytä lopettaa. Kestävyystyyppistä liikuntaa on ehkä harrastettava lähes päivittäin kuukausien ajan, ennen kuin se näkyy HDL-tasossa. Ylipainoisella laihtuminen auttaa usein, ja samalla myös triglyseridiarvo laskee.

Jos elintapamuutokset eivät auta ja henkilöllä on suurentunut riski saada valtimotauti, pitää harkita kolesterolilääkityksen aloittamista. Useimmiten kyseeseen tulevat statiinit, jotka estävät kolesterolin muodostumista maksassa ja sen vuoksi kiihdyttävät LDL-kolesterolin ottoa verenkierrosta maksaan hyötykäyttöön.

Valtimotaudin riskitekijöitä on monia, mutta sen kolme tärkeintä aiheuttajaa ovat korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine ja tupakointi. Riskitekijöiden ehkäisyssä oleellista on kokonaisuus – mitä suurempi valtimotautiriski, sitä tärkeämpää on saada myös kolesteroliarvot kuntoon.  

Geriatrian professori, sisätautien erikoislääkäri Timo Strandberg Helsingin ja Oulun yliopistoista korostaa, että statiineista hyötyvät kaikki valtimotautiriskissä olevat, joiden kolesteroli on koholla.

– Mitä matalammaksi LDL-kolesteroli lasketaan, sitä paremmin valtimotaudit estyvät.

Statiinihoidon hyötyjä on kuitenkin aina arvioitava suhteessa sen haittoihin.  Useimmiten puhutaan lihasoireista ja maksaentsyymitasojen noususta. Ne on tunnettu yli 20 vuotta, mutta Strandbergin mukaan viime aikoina haittoja on selvästi liioiteltu. Osin tähän vaikuttaa se, että harvinaisiakin haittoja on määrällisesti sitä enemmän, mitä enemmän on statiinien käyttäjiä.

– Lihasoireita esiintyy noin kymmenellä prosentilla. On kuitenkin huomattava, että niissä ikä- ja potilasryhmissä, joissa statiineja käytetään, esiintyy muutenkin paljon erilaisia lihas- ja tukielinoireita. Statiinien aiheuttama maksavaurio taas on erittäin harvinainen, jos edes mahdollinen. Erittäin harvinainen on myös haimatulehduksen mahdollisuus, jos sillä edes on todellista syy-yhteyttä statiinihoitoon.

On ilmaantunut myös uusi, mahdollisesti merkittävä haittavaikutus: vanhemmissa ikäluokissa statiinien käyttöön näyttää liittyvän jonkin verran kohonnut diabetesriski. Toisaalta tiedetään, että diabeetikoillakin statiinit vähentävät valtimotautia, joten kokonaisuutena hoidosta on selvää hyötyä.

Timo Strandbergin mukaan viimeaikainen rasvakeskustelu ja väitteet statiinien monista haitoista ovat näkyneet myös käytännön hoitotyössä.

– Näen jopa valtimotautiin jo sairastuneita potilaita, jotka epäilevät, että kolesterolin alentaminen on vaarallista ja ovat siksi itse lopettaneet lääkityksen. Kehityksessä on menty yhtäkkiä 20 vuotta taaksepäin. Jos epäilee saaneensa statiinilääkityksestä haittoja, kannattaa ensin keskustella lääkärin kanssa. Kolesterolilääkkeissä on erilaisia vaihtoehtoja. Jos yksi lääke ei sovi, kannattaa kokeilla toista.

Huomio kokonaisriskiin

Entä miltä näyttää kuvitteellisten esimerkkiemme, Leenan, Minnan ja Karin tulevaisuus? Kaikilla kolmella veren rasva-arvot poikkeavat tavoitearvoista vain kohtuullisesti. Siksi Timo Strandbergin mukaan on keskeistä katsoa heidän kokonaisriskiään, kun arvioidaan lääkehoidon tarvetta elintapamuutosten lisäksi.

– Leenalla on hyvinkin kehittymässä diabetes, ja viimeistään siinä vaiheessa on lääkityksen arviointi tarpeen. Statiinihoito korjaa erityisesti LDL:n, mutta nostaa myös jonkin verran HDL:ää ja pienentää triglyseriditasoa.

– Minna taas voi olla hyvinkin niitä naisia, joilla tuollaiset arvot pitävät ilman kummempia toimenpiteitä terveenä yli kahdeksankymppiseksi asti. Mutta sen tietää varmasti vasta silloin. Terveellisesti ruokavaliosta ja liikunnasta ei ole haittaa: ne ovat kuin vakuutuksen ottoa.

– Karilla pitää erityisesti pohtia kokonaisriskiä. Hänen tapauksessaan en löisi vetoa terveistä 80-vuotispäivistä, jos nykyiset elintavat jatkuvat. Kyllä se kolesteroli vähitellen valtimonseinämään kertyy, eivätkä tyydyttyneet rasvat näytä olevan aivojenkaan kannalta terveellisiä, Timo Strandberg sanoo.

*****

Leena, 52:

kokonaiskolesteroli 5,0 / LDL 3 / HDL 0,5

triglyseridit 3

SYYTÄ HUOLEEN

Minna, 40:

kokonaiskolesteroli 5,5 / LDL 3 / HDL 2

triglyseridit 1

EI SYYTÄ HUOLEEN

Kari, 35:

kokonaiskolesteroli 5,3 / LDL 3 / HDL 1,6

triglyseridit 1,4

EI SYYTÄ HUOLEEN

*****

10 keinoa parempiin arvoihin

1. Mittauta kolesteroliarvosi ja pyydä lääkäriä asettamaan sinulle henkilökohtainen kolesterolitavoite.

2. Rasvaa ihminen tarvitsee, mutta karsi piilorasvat, etenkin tyydyttyneet, ja vaihda näkyvä rasva rypsiöljypohjaisiin levitteisiin. Käytä ruoanlaitossa öljyä.

3. Syö kalaa vähintään kahdesti viikossa.

4. Lisää ruokavalioosi täysjyvätuotteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

5. Jos tarvitset lisäapua, valitse kaupassa tuotteita, joissa on Sydänmerkki. Jos kolesterolia pitää alentaa, on hyötyä tuotteista, jotka sisältävät kasvisteroleja tai kasvistanoleja.

6. Jos olet ylipainoinen, laihduttaminen saattaa korjata myös kolesteroliarvoja.

7. Lisää liikuntaa ja lopeta tupakointi.

8. Jos HDL-arvosi on alhainen, kestävyysliikunnan lisääminen, laihdutus ja tupakoinnin lopettaminen nostavat sitä.

9. Jos triglyseridiarvo on koholla, vältä sokeria ja muita tyhjiä hiilihydraatteja sekä runsasta alkoholinkäyttöä ja pyri laihduttamaan.

10. Jos elintapamuutokset eivät riitä korjaamaan kolesteroliarvoja, kysy lääkäriltäsi, tarvitsetko lisätueksi lääkehoitoa.

*****

Totta vai tarua?

Kolesteroliskeptikot väittävät – tutkija vastaa

1. Kolesterolilla ei ole mitään merkitystä valtimotautien synnyssä.

Tarua. Kolesterolin ja valtimotautien yhteydestä on valtava määrä monipuolista todistusaineistoa. Tämä yhteyden voimakkuus riippuu kuitenkin monista tekijöistä, etenkin niin sanotusta kokonaisriskistä ja yksilöllisistä tekijöistä.

Joillakin runsaskaan kolesterolin saanti ei nosta veren kolesterolitasoa, eikä valtimotautiriski siis nouse. Arviointia on vaikeuttanut myös se, että keski-ikäisellä kolesterolitason pienentämisen vaikutus ei välttämättä näy voimakkaasti 5–10 vuoden seurannassa.

2. Kolesterolitason lasku ei pidennä elämää eikä siis vaikuta kokonaiskuolleisuuteen.

Tarua. Statiinitutkimuksissa, joissa on tehokkaimmin vähennetty kolesterolitasoa, myös kokonaiskuolleisuus on vähentynyt seuranta-aikana. Tämä koskee myös alun perin terveitä (mutta riskejä omaavia) henkilöitä, samoin yli 65-vuotiaita potilaita.

On selvää, että alun perin terveillä vaikutus kokonaiskuolleisuuteen tulee heikommin esiin varsin lyhyen hoitojakson aikana. Pitäisi ennemmin katsoa esimerkiksi sydäninfarktien ja ohitusleikkausten määrää. Esimerkiksi omasta tutkimusaineistostani näkyy selvästi, että ne, joilla on keski-iässä matala kolesteroli, elävät todennäköisemmin vanhaksi, ja heillä on silloin myös parempi toimintakyky. Ei pelkästään elämän pituus vaan myös laatu on parempi!

3. Vanhuksilla matala kolesterolitaso ennustaa suurempaa kuolemanvaaraa. Heidän kolesterolitasoaan ei siis kannata hoitaa lääkkeillä.

Totta ja tarua. Tämä yhteys on kyllä toistuvasti todettu väestötutkimuksissa, mutta ilmiön taustaa ei ymmärretä. Yhteys ei mitenkään todista, että vain kolesterolitason nostaminen parantaisi ennustetta tai hoidollinen, esimerkiksi lääkkeellä aikaansaatu, kolesterolitason lasku huonontaisi ennustetta.

Yhteys vanhan ihmisen matalan kolesterolitason ja kuolleisuuden välillä johtuu iän tuomasta elimistön haurastumisesta, jossa kolesterolin tuotanto ja ehkä myös imeytyminen heikentyvät. Matala kolesterolitaso ei siis lisää kuolemanvaaraa, vaan johtuu taustasyystä eli haurastumisesta.

Raihnautumisen myötä ”sisäsyntyisesti” laskevan kolesterolitason merkitys on aivan eri asia kuin ruokavaliolla tai lääkkeellä alennetun kolesterolitason. Tätä todistaa sekin, että statiinihoito vähentää valtimotauteja myös iäkkäillä, yli 75-vuotiailla, aivan samoin kuin nuoremmillakin.

Lähteet: Dyslipidemioiden Käypä hoito –suositus; Petri Kovanen, Timo Strandberg, Maarit Huovinen: Totuus kolesterolista (WSOY 2011); Taija Somppi, Jani Somppi: Parantavat rasvat (Gummerus 2011).

Teksti Tea Malms

Kuva 123rf

Juttu on ilmestynyt Apu Terveys -lehden numerossa 1/12.

Julkaistu: 30.8.2013