Apu

Kokaiini leviää koko Suomeen - käyttö moninkertaistunut viidessä vuodessa

Kokaiini leviää koko Suomeen - käyttö moninkertaistunut viidessä vuodessa

Kalliina bilehuumeena tunnetun kokaiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa. Käyttö painottuu pääkaupunkiseudulle, mutta ainetta tavataan enemmän myös muualla maassa.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat iStock
Mainos

Kokaiinin käyttö on moninkertaistunut Suomessa viiden viime vuoden aikana. Tulos ilmenee Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) jätevesitutkimuksesta, jossa mitataan huumeiden käyttöä Suomen suurimpien kaupunkien jätevedestä.

– Käyttö on yhä painottunut eteläiseen Suomeen, mutta kokaiinihavaintoja tehdään yhä enemmän myös muualla maassa, kertoo THL:n oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar.

Vuonna 2014 kokaiinikaupan arvo Suomessa oli 10 miljoonaa euroa.

Tutkimus on osa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) vuosittain julkaisemaa kansainvälistä jätevesitutkimusta. Länsi- ja Keski-Euroopan maihin verrattuna kokaiinin suhteellinen osuus kokonaiskäytöstä on Suomessa yhä melko pieni. Amfetamiini, metamfetamiini ja ekstaasi ovat huomattavasti yleisempiä.

Kokaiinin pitoisuudet jätevedessä nousevat ekstaasin tapaan viikonloppuisin. Tämä kertoo Teemu Gunnarin mukaan siitä, että käyttö painottuu juhlintaan.

– Kokaiini on huomattavasti muita stimulantteja lyhytvaikutteisempi huume. Sitä käytetään useimmiten nenän kautta nuuskattuna, ja nimenomaan juhlintaan. Keski- ja Länsi-Euroopassa kokaiinia käytetään myös suonensisäisesti, ja ongelmakäyttäjiä on enemmän, Gunnar sanoo.

Jätevesitutkimus ei kerro huumeiden käyttäjien määrästä vaan aineiden käyttömäärän muutoksista.

Käytön lisääntyminen näkyy poliisin työssä

Huumausaineiden käytön lisääntyminen näkyy myös poliisin työssä. Käyttö- ja välitysrikosten tutkinnan lisäksi se saattaa liittyä varkauksiin, väkivaltarikoksiin sekä muihin poliisitehtäviin, kuten häiriökäyttäytymiseen ja rattijuopumuksiin.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Teemu Saukoniemen mukaan Keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa tutkitun kokaiinin määrä oli vuonna 2016 lähes 10 kiloa ja vuonna 2017 vajaat neljä kiloa. Vuoden 2016 määrässä oli selkeä lisäys edellisvuosiin.

Kuten THL:nkin tutkimus varmistaa, suurimmat huumevolyymit Suomessa ovat yhä amfetamiinissa. Sitä takavarikoitiin ja tutkittiin viime vuonna 167 kiloa. Myös poliisin metamfetamiinitakavarikot ovat lisääntyneet.

Keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa tutkittiin vuonna 2016 lähes 10 kiloa kokaiinia. Määrässä oli selkeä lisäys edellisvuosiin.

Osa kokaiinin ja muiden huumeiden käytöstä jää luonnollisesti pimentoon. Kun huumetakavarikoiden määrää verrataan jätevesianalyysiin, nähdään, että käyttö on moninkertaista takavarikoihin verrattuna. Vuonna 2014 THL arvioi amfetamiinin, metamfetamiinin ja kokaiinin käytön noin 5–10-ker-taiseksi verrattuna viranomaisten takavarikoimaan määrään.

Tuolloin Suomen kokaiinimarkkinoiden arvoksi laskettiin noin 10 miljoonaa euroa. Amfetamiinimarkkinoiden summa nousi 70 miljoonaan euroon.

Huumausaineet näkyvät jätevesissä

Huumeiden käyttöä mitataan parillisina vuosina Suomen suurimpien kaupunkien puhdistamattomasta jätevedestä.

Vuodesta 2012 THL:n tutkimuksissa ovat olleet mukana Helsinki, Espoo, Lahti, Turku, Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Vuonna 2014 tutkimuksiin lisättiin Kotkan, Joensuun, Vaasan ja Savonlinnan alueet.

Tutkimuksen väestöpohja kattaa noin 45 prosenttia koko Suomen asukkaista.

– Kokaiinia on perinteisesti käytetty suuremmissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Maantieteellisesti sitä esiintyy kuitenkin aiempia vuosia laajemmalla alueella, Saukoniemi vahvistaa.

Kokaiinin katukauppahinta on Etelä-Suomessa 80–100 euroa grammalta, pohjoisessa aine maksaa enemmän. Hinta on laskenut.

Pääkaupunkiseudulla on enemmän asukkaita, ostovoimaa ja sitä mukaa myös käyttäjiä. Lisäksi satamat ja lentokenttä toimivat osaltaan porttina maahantuonnille.

– Kokaiinia tuodaan Suomeen lento-, ajoneuvo- ja laivaliikenteen mukana. Merkittävimmät kauttakulkumaat Euroopassa ovat Espanja, Ranska ja Hollanti.

Kallista huumetta

Kokaiini on melko kallista, ja sillä on maine etenkin viihdemaailman sekä tiettyjen ammattikuntien ”bilehuumeena”.

Kokaiiniin kehittyy jatkuvassa käytössä voimakas psyykkinen riippuvuus, mutta sen käyttäjät näkyvät harvoin katukuvassa stereotyyppisinä huumehörhöinä. Sama pätee toki muidenkin aineiden satunnaiskäyttäjiin.

– Poliisin tietojen mukaan kokaiinin katukauppahinta on Etelä-Suomessa 80–100 euroa grammalta, pohjoisessa aine maksaa enemmän. Hinta on laskenut, mutta kokaiini on edelleen kalliimpaa kuin esimerkiksi amfetamiini, jonka katukauppahinta on 20–30 euroa per gramma, Teemu Saukoniemi selvittää.

Poliisitarkastaja myöntää, että kokaiinin hinta ja imago voivat ohjata käyttöä piireihin, jotka eivät ehkä ole poliisin perinteistä asiakaskuntaa. Hintaero muihin stimulantteihin on kuitenkin aiempaa pienempi.

Saukoniemen mukaan kokaiinia ostetaan muiden huumausaineiden tapaan sekä perinteisten kanavien että darknetin välityksellä. Rikollisten suosima darknet on yksityinen verkko, johon pääsevät vain luotetut tai toisensa tuntevat tahot. Se koostuu verkkosivuista, jonne ei pääse tavallisilla verkkoselaimilla, ja jota tavalliset hakukoneet eivät näe verkkoliikenteen vahvan salauksen vuoksi. Suomessa darknetiä – esimerkiksi Tor-verkkoa – käytetään etenkin huumekauppaan. 

Kokaiini

  • Stimulantteihin luokiteltu päihde, joka vaikuttaa keskushermostossa kiihdyttävästi: piristää, parantaa suorituskykyä ja nostaa mielialaa. Fyysisesti nostaa verenpainetta ja sydämen lyöntitiheyttä sekä vähentää ruokahalua ja unen tarvetta.
  • Kokaiinia saadaan uuttamalla kokapensaan lehdistä eristetystä aineesta kokaiiniemäs, josta jalostetaan suolahapon avulla valkoista jauhetta (kokaiinihydrokloridi). Jauhetta käytetään pääasiassa nenän kautta nuuskaamalla tai polttamalla (crack).
  • Jauheen pitoisuus eli puhtaus vaihtelee jalostusajan ja alkuperän mukaan. Suomessa liikkuvan kokaiinin keskimääräiseksi puhtaudeksi on arvioitu 44 prosenttia. Puhtaus voi kuitenkin olla mitä tahansa ­kahden ja 95 prosentin väliltä.
  • Kokaiiniin kehittyy helposti psyykkinen riippuvuus, ja toleranssi hyvää oloa tuottaville vaikutuksille kasvaa jatkuvan käytön myötä. Lopettamisesta voi seurata uupumusta, masentuneisuutta, itse­tuhoisuutta ja vaino­harhaisuutta.
  • Pitkän käytön haittavaikutuksia voivat olla muun muassa univaikeudet, ahdistus, masennus, ­muisti- ja keskittymisvai­keudet, aliravitsemus, päänsärky, krooninen nuha ja nenäverenvuoto, kouristukset ja paniikkikohtaukset. Runsas käyttö lisää vainoharhaisten ajatusten, psyykkisten oireiden ja psykoosiin ajautumisen todennäköisyyttä.
  • Kokaiinin käyttö, osto, myynti ja hallussapito on Suomessa kielletty. Korkein oikeus on linjannut, että kokaiini on erittäin vaaral­linen huumausaine.
Julkaistu: 14.3.2018