Apu

Kojonkoski: Lehtimäki on luonteva valinta jatkamaan työtä



Kojonkoski: Lehtimäki on luonteva valinta jatkamaan työtä

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajaksi valittu Mika Lehtimäki on väistyvän johtajan Mika Kojonkosken mukaan pätevä ammattilainen ja luonteva valinta tehtävään, koska Lehtimäki tulee yksikön sisältä. Itseään paremmin Kojonkoski toivoo Lehtimäen onnistuvan viestinnässä.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat All over press

Huippu-urheilujohtajan tehtävä kiinnosti isoa joukkoa: sitä haki kaikkiaan 47 henkilöä. Mika Lehtimäen valintaa perusteltiin huippu-urheilutaustalla, laajojen urheilupiirien arvostuksella ja pitkällä ja monipuolisella kokemuksella.

Lehtimäki, 51, työskenteli aiemmin yksikössä huippuvaiheen ohjelmajohtajana ja lajiryhmävastaavana. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa Suomen Urheiluliitossa eri valmennustehtävissä vuosina 1990-2005 sekä jalkapallon ja jääkiekon valmennuksessa 2005-12.

Valintaprosessin teki hieman erikoiseksi se, että Lehtimäki ehti jo ilmoittautua vetäytyvänsä hausta, mutta palasi siihen ”tarkentavien sisältökeskustelujen” jälkeen.

Kovaa kritiikkiä saanut väistyvä johtaja Mika Kojonkoski ei hakenut jatkokautta. Kojonkoski pitää Lehtimäkeä hyvänä valintana.

- Valintaprosessiin en ota kantaa, kun en sitä juuri tunnekaan, mutta Mika Lehtimäki on pätevä ammattilainen. Tunnen hänet jo opiskeluajoilta Jyväskylän liikuntatieteellisestä. Koska työ on yhä kesken, oli paras ja luontevin ratkaisu valita uusi johtaja yksikön sisältä, Kojonkoski sanoo.

Kojonkosken mukaan uuden hallituksen valitsema Lehtimäki pääsee silti aloittamaan riittävän puhtaalta pöydältä. Hän voi nyt keskittyä enemmän kenttätyöhön ja konkreettiseen huippu-urheilun toimintaedellytysten kehittämiseen, kun organisaatiouudistus on saatu pääosin valmiiksi.

- Hallintouudistuksessa neljä suomalaista urheilun ja liikunnan keskusjärjestöä sulautettiin yhdeksi. Uudistus ei tuota lyhyellä tähtäyksellä huippu-urheilumenestystä, mutta kokonaiskuvassa sekin on pakko tehdä. Huippu-urheiluyksikkö on saanut käytännössä vain puolitoista vuotta keskittyä siihen, mitä varten se on olemassa. Uuden johtajan ei tarvitse käyttää yhtä paljon energiaa ulkopuolisiin asioihin, Kojonkoski arvioi.

”Paksu nahka kannattaa olla”

Kiistelty Kojonkoski myöntää, että hänen johdollaan uudistustyö ja etenkään siitä viestiminen ei enää sujunut parhaalla mahdollisella tavalla.

- Mika on erilainen persoona ja uskoakseni parempi viestimään asioista ulospäin kuin minä. Hän on myös hyvin fakta- ja numero-orientoitunut. En halua neuvoa ketään, mutta paksu nahka kannattaa ainakin olla, kun tuohon hommaan lähtee, hän hymähtää.

Mika Kojonkoski ehti toimia huippu-urheilujohtajana ja uudistusten pääarkkitehtinä viisi vuotta. Kritiikkiä tuli etenkin yksikön rahankäytöstä, Rion kesäkisojen kehnosta menestyksestä ja ylimieliseksi sekä sekavaksi koetusta viestinnästä.

- Monetkin asiat yllättivät. Olin ennen OK:n pestiä ollut 11 vuotta maailmalla, ja saanut eri tehtävissä lähes varauksettoman ympäristön tuen ja julkisia kehuja ylettömyyteen asti. Nyt tilanne kääntyi sitten päinvastaiseksi eli soopaa tuli niskaan urakalla – osin syystä, mutta myös epämääräisillä ja epäreiluilla argumenteilla. En suostu katkeroitumaan, mutta sanotaanko, että aika opetti paljon, hän muotoilee.

Huippu-urheilujohtaja vastaa yksikön operatiivisesta johtamisesta ja raportoi OK:n toimitusjohtajalle Mikko Saloselle. Yksikkö jakautuu huippuvaiheen ohjelmaan, urheiluakatemiaohjelmaan ja kisatiimiin. Yksikössä työskentelee 15 päätoimista ja kolme osa-aikaista henkilöä.

Huippu-urheiluyksikön vuosibudjetti on noin kymmenen miljoonaa euroa, josta kuusi miljoonaa jaetaan suoraan tehostamistukina lajeille ja urheilijoille sekä nuorten olympiavalmentajille. Vuonna 2018 kisajoukkueiden kustannuksiin on budjetoitu kaksi miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus kattaa vuosibudjetista 7,4 miljoonaa euroa. Loput 2,6 miljoonaa euroa katetaan Olympiakomitean omalla varainhankinnalla.

Huippuvaiheen ohjelman piiriin kuuluvat yksikön tukiurheilijat ja joukkueet. Yksilötukiurheilijoita on 222, joista 27 on vammaisurheilijoita. Joukkuepelien tukea saa viisi lajia.

Julkaistu: 4.4.2018