Apu

Koira auttaa, pelastaa, opastaa ja löytää haistamalla vaikka syövän



Koira auttaa, pelastaa, opastaa ja löytää haistamalla vaikka syövän

Koira voi toimia omistajansa silminä ja korvina sekä avustaa lukemattomissa tehtävissä. Tarkka kuono saattaa haistaa myös matalan verensokerin tai jopa syövän.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Matias Honkamaa

Siinä se makaa ja heiluttaa häntäänsä, katsoo minua palvovasti: toisinko emännälle tohvelit, antaisinko pusun vai heittäisinkö volttia? 

Mutta entäpä jos Tessu pystyisi enempään? Jos se oppisi hälyttämään apua sairauskohtauksen sattuessa? Tai osaisi jäljestää ihmisen kävelemää jälkeä ja etsiä kadonneita? Tai jos se ilmoittaisi huonokuuloiselle, kun ovikello kilahtaa?

– Koiria voidaan kouluttaa mitä erilaisimpiin ihmistä hyödyttäviin tehtäviin. Tietyt rodut soveltuvat tiettyyn käyttötarkoitukseen parhaiten, mutta kaikilla koirilla on loistava hajuaisti. Se on tuhansia kertoja voimakkaampi kuin ihmisellä. Koira pystyy erottamaan yli 2 000 hajua, kertoo Kennelliiton hyötykoiratoimikunnan entinen puheenjohtaja Helena Suni. Hän jäi eläkkeelle vuoden 2016 lopussa.

Hypokoirat erottavat verensokerin vaihtelut ihon tuoksun ja hengityksen perusteella. Ne osaavat niin ikään ilmaista matalan verensokerin omistajalleen. 

– Hypokoira osaa myös tuoda diabeetikolle verensokerimittarin tai sokeripitoista syötävää tai juotavaa. Lisäksi hypokoira voidaan kouluttaa hakemaan ihminen avuksi, kun tilanne vaatii sitä.

Hypokoirat kuuluvat tukikoiriin, joita työskentelee myös muita pitkäaikaissairauksia sairastavien apuna. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi epilepsia ja Parkinsonin tauti. 

Tukikoira voi olla minkä rotuinen hyvänsä. Sen toimintakykyä ylläpidetään jatkuvalla harjoittelulla. Oppivainen Tessukin saattaisi pärjätä tässä lajissa. Mutta olisiko siitä homekoiraksi? 

Homekoira löytää hajuaistinsa avulla homeongelmat ja kosteusvauriot syvältäkin asunnon rakenteista. Rodulla ei ole tässäkään tehtävässä väliä. Riittää, kun koira on perusterve, tottelevainen, kiinnostunut etsintätyöstä ja yhteistyöhaluinen.

– Pääasiassa homekoirat haistelevat hometta asunnoissa. Kuka tahansa voi ottaa koiran avukseen esimerkiksi asuntokauppoja harkitessa. Toiminta on maksullista, Helena Suni kertoo.

Koiria koulutetaan myös tunnistamaan syöpä hajuaistinsa avulla. Eri maissa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että koirat voivat oppia erottamaan positiiviset syöpänäytteet negatiivisista. Varsinaiseksi tutkimuskohteeksi on valikoitunut eturauhassyöpä, koska näitä tapauksia on runsaasti. Jos koirien työskentely tuottaa toivottuja tuloksia, voi olla mahdollista, että koirat otetaan mukaan syövänseulontaan, ja jokaiseen sairaalaan ja laboratorioon saadaan oma syöpäkoira. 

– Viime vuoden puolella saimme kuulla myös Suomen ensimmäisestä norsunluukoirasta, labradorinnoutaja Rokasta. Se lähti omistajansa kanssa Tansaniaan jahtaamaan norsunluun salakuljettajia. Norsunluuta haistavia koiria on maailmassa vain muutama, sillä norsunluun hajujälki on erittäin heikko – ja tämän takia koirankin on vaikea tunnistaa sitä.

Ehkäpä Tessusta ei olisi tähän tehtävään, vaikka se löytää linnuille tarkoitetut leivänpalat kaikkein omituisimmistakin paikoista. Mutta voisihan Tessusta olla muuta hyötyä. Sopisiko se avustus- tai kasvatus- ja kuntoutuskoiraksi?

Rontti treenaa jatkuvasti pysyäkseen hälytystasokunnossa.

Avustajakoiraa voidaan pitää fyysisesti vammaisen tai toimintarajoitteisen yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettuna apuvälineenä. Koira saattaa esimerkiksi avata ja sulkea ovia, sytyttää ja sammuttaa valoja, tilata hissin, kantaa ostoksia selkärepussa ja avustaa pukeutumisessa. Avustajakoiraa haetaan Invalidiliitosta. Se luovutetaan käyttäjälleen maksutta, mutta käyttäjä vastaa koiran ylläpitokustannuksista.

Kasvatus- ja kuntoutuskoirat taas työskentelevät ohjaajineen muun muassa erityistä tukea tarvitsevien lasten, kuntoutuvien työikäisten, sosiaalihuollon asiakkaiden sekä vanhusten parissa. Tavoitteena on tukea ja edistää kuntoutujan toimintakykyä, oppimista ja arjessa pärjäämistä. Kyse voi olla esimerkiksi vuorovaikutustaitojen tai motoristen taitojen kohentamisesta, joita harjoitellaan työskentelemällä koiran kanssa.

Koiran rodulla ei ole väliä, mutta sen ohjaajalla tulee olla sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammatti. Ei siis soveltuisi minulle ja Tessulle oman ammatinvalintani takia.

Opaskoiraksikaan keski-ikäisestä Tessusta ei olisi, sillä koulutus alkaa jo pennusta. Valtaosa Suomessa työskentelevistä paristasadasta opaskoirasta on labradorinnoutajia, joten tässä hommassa rodullakin on merkitystä. Opaskoiran tehtävänä on pitää opastettavansa turvallisesti kulkureitillä. Koiran avulla näkövammainen voi liikkua sujuvasti vaikeissakin olosuhteissa.

Kuulokoirat koulutetaan reagoimaan ääniin, joita on tärkeää kuulla. Koira ilmaisee äänet, kuten ovikellon, puhelimen tai herätyskellon, koskettamalla omistajaansa tassullaan tai tönäisemällä häntä kuonollaan. Omistaja kouluttaa koiransa itse, mutta apuna koulutuksessa toimivat Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n kouluttaja ja vapaaehtoinen tukihenkilö.

– Avustajakoirat antavat avustettavalleen tunteen siitä, että hän on itsenäinen. Avustajakoirilla on oikeus liikkua tunnistevaljaat tai -liivit päällä kaikissa päivittäisiin toimintoihin liittyvissä paikoissa.

Palvelus- ja pelastuskoirat palvelevat hädän tullen meitä kaikkia. Niitä käytetään erityisesti etsintätehtävissä. Pelastuskoiraryhmään päästäkseen on suoritettava tuloksia joko palveluskoirakokeiden jälki- tai hakukokeen ylimmästä luokasta tai pelastuskoirakokeista. Pelastuskoirakokeissa on neljä lajia: jälki, haku, rauniot ja meri- tai järvipelastus. 

– Suomessa työskentelee myös joukko virkakoiria. Niitä ovat esimerkiksi poliisi-, tulli- ja huumekoirat. Ne kohtaavat työssään kiperiäkin tilanteita. Viime joulukuussa vuoden poliisikoiraksi valittiin koira, jota puukotettiin sen tehdessä työtään. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun virkakoira palkittiin erikseen. Sankarikoiria meillä on palkittu jo noin 50 vuotta.

Niin sanottuja vanhoja palveluskoirarotuja ovat muun muassa saksanpaimenkoira, rottweiler, dobermanni, beauceron sekä belgianpaimenkoira. Nämä rodut ovat palvelleet erilaisissa poliisi-, etsintä- ja vartiotehtävissä koko olemassaolonsa ajan. 

– Mutta kyllä muutkin rodut pärjäävät palvelustehtävissä. Tullin käytössä on esimerkiksi tarkkanenäisiä springerspanieleja, ja armeijassa on työskennellyt huumekoirana parsonrusselinterrieri. Se soveltui työhön erinomaisesti ketteryytensä ja pienen kokonsa ansiosta.

Tessukin voi siis haaveilla palveluskoiran urasta, mutta ehkä se tykkäisi enemmän kaverikoirana olemisesta.  Sehän on ystävällinen ja hyväkäytöksinen hurtta, joka on kiinnostunut vieraista ihmisistä ja nauttii saamastaan huomiosta. Kennelliiton kaverikoirat vierailevat esimerkiksi hoiva- ja päiväkodeissa ja osallistuvat moniin koko perheen tapahtumiin.

– Kyllä jokainen koira paikkansa löytää. Kotikoirastakin on omistajalleen suurta hyötyä. Se saa omistajan liikkumaan ja lisää sosiaalisia kontakteja ehkäisten siten syrjäytymistä. ●

Lue lisää: kennelliitto.fi/koirat/hyotykoirat

– Motivaatiosta Rontilla tuskin tulee puutetta, sillä se lähtee etsintöihin aina innoissaan,

Mari Keinänen kertoo.

Rontti etsii kadonneita

Pelastuskoira. Hälytys tulee yleensä keskellä yötä. Silloin ei parane aikailla, sillä mitä pikemmin kadonneen ihmisen jäljille päästään, sitä nopeammin hän myös löytyy. 

Kuusivuotiasta suursnautseria Ronttia herätys kesken yöunien ei häiritse. Se suorastaan puhkuu innosta, kun valjaat puetaan päälle. Rontin emäntääkään, kuopiolaista Mari Keinästä äkkilähtö pimeään ei harmita. Pelastuskoiraharrastuksesta on tullut elämäntapa, ja hyvänolon tunne onnistuneen menneen keikan jälkeen on mieletön.

– Kiinnostuin pelastuskoiratoiminnasta, koska halusin olla avuksi. Tiesin jo entuudestaan, että Rontti on haka jäljestämisessä, Mari kertoo.

Pelastuskoirakoulutuksessa selvisi, että Rontti pärjää hienosti myös hakutyöskentelyssä metsässä. Harjoitukset jatkuvat yhä, sillä koulutus on jatkuva prosessi. Rontilla on luontaista halua, innostusta ja pitkäjänteisyyttä työskennellä pelastustehtävissä. 

Vuoden 2015 syksyllä Rontti ”pääsi hälytyskortille”. Se tarkoittaa, että koira läpäisi ensin pelastuskoirakokeet ja sen jälkeen VIRTA-pelastuskoirakon käyttöönottotarkastuksen saaden luvan toimia kadonneitten etsinnöissä pelastusviranomaisten apuna.

– Kun tajusin, että Rontista olisi tähän hommaan, otin tähtäimeksi, että se voisi työskennellä virallisena pelastuskoirana. Myös minun on pitänyt oppia paljon, sillä koiran ja ohjaajan yhteistyön on oltava saumatonta.

Hälytyksiä tulee suurin piirtein kerran kuussa. Yhden hälytyksen aikana tulee usein käveltyä reilut 10 kilometriä. Sekä koiran että ohjaajan hyvä peruskunto on edellytys sille, että jaksaa kulkea etsinnöissä pitkiä matkoja.

– Harrastus on niin antoisa, että se on vienyt meidät molemmat mukanaan. Kouluttaudun parhaillaan koiraryhmän ryhmänjohtajaksi. Rontti puolestaan treenaa jatkuvasti pysyäkseen hälytystasokunnossa. Se on tärkeää, koska testit uusitaan joka toinen vuosi.

Jossain vaiheessa Rontilla on edessä eläkkeelle jääminen. Mari toivoo, että siihen on vielä monta vuotta.

– Koiran kunto, terveys ja motivaatio vaikuttavat siihen, miten pitkään se voi toimia pelastuskoirana. Motivaatiosta Rontilla tuskin tulee puutetta, sillä se on etsintöihin lähdöstä aina valtavan innoissaan.

Koirien historia

Tv-dokumentti. TV5-kanavalla alkoi 31.1. viisiosainen dokumenttisarja Uskomaton koira, jossa pureudutaan koirien hyötykäyttöön. Sarjassa nähdään väläyksiä muun muassa kasvatuskoiratoiminnasta, syöpäkoirista ja pelastuskoirista. Samalla valotetaan koiran historiaa: 

miten laji on selvinnyt aikojen alusta tähän päivään. Hellityt kotikoirat ovat vain pieni vähemmistö koirapopulaatiota, valtaosa haukuista elää yhä kulkukoirina.

– Kadulle jätetty kotikoira muuttuu nopeasti metsästäjäksi, jos se selviää siitä järkytyksestä, että se on hylätty. Jo kuudennessa sukupolvessa koira muuttuu ulkoisestikin villikoiraksi, kertoo sarjan juontaja, tohtori Martha Jones.

Tv-sarjaa kuvattiin vuoden ajan 24 maassa. 

Uskomaton koira, TV5, tiistaisin kello 20. 

Viimeinen jakso 5.3.

Teksti Maarit Vuoristo, kuvat Matias Honkamaa

Julkaistu: 9.2.2017