Tuulilasi

Koeajo: Volvo XC40 – rohkeasti erilainen vaihtoehto



Koeajo: Volvo XC40 – rohkeasti erilainen vaihtoehto

Volvon ensimmäinen kompakti citymaasturi on varsin pirtsakka tapaus. Se yllättää myös sisätiloillaan, sillä 4,43 metrin mittaan on pakattu kelvolliset perheauton tilat.
Teksti Vesa Eskola
Kuvat Vesa Eskola

XC40 rakentuu Volvon uudelle CMA-pohjalevylle, jolle kasataan jatkossa myös muut pienemmät Volvot. Pohjalevy skaalautuu eri kokoisille autoille sekä taipuu jatkossa myös sähköä voimalinjoissaan kuljettavien versioiden alle. Alustarakenteissa luotetaan edessä McPhersoneihin, ja takana on monivarsituenta. Tarjolla on myös mukautuva iskunvaimennus.

Ja vaikka kyseessä on ns. katumaasturi, reipas 21,1 sentin maavara mahdollistaa poikkeamiset päällystettyjen teiden ulkopuolelle. Ja tarjolla on luonnollisesti sekä etu- että nelivetoisia versioita. Neliveto on toteutettu Volvo-tyyliin Haldex-kytkimellä, ja maastoajoa varten on oma Off-Road-asetus.

Erottuvaa muotoilua. XC40 pomppaa heti silmään katukuvasta. Uuden alustan päälle on kasattu varsin moderni ja rohkeasti isommista Volvoista poikkeava kori. XC40:n tunnistaa kyllä sekä keulasta että perästä Volvoksi, mutta kylkilinjaa katsellessa merkkiä saa hieman arvailla. Toisaalta poikkeava ulkonäkö kääntää varmasti myös päitä kadulla ja toimii myös ostoshalujen herättäjänä.

Ensikoeajolla kollegojen kesken auton muotoilu jakoi yllättävän vahvasti mielipiteitä. Osa piti enemmän keulasta, osa perästä. Itse olen sitä mieltä, että XC40:n peppu on se, joka päitä juuri kääntää. Kyljen vahvat pokkaukset johdattelevat katsetta, ja Volvolle tyypilliset isot taka-ajovalot kiertyvät nätisti perän ympäri. Kokonaisuus on jykevä olematta kuitenkaan pönäkkä.

Toki keulakin on veistetty samasta jykevästä muotopuusta, ja keula on myös nykytyyliin hyvin pysty. Ohjaamosta saa hieman kuikuilla sen yli, mutta melko suoraviivaisten muotojen ansiosta keulan arvioimen kuitenkin sujuu vielä ihan hyvin.

Koeajoautot olivat varustettu joko 19- tai 20-tuumaisilla renkailla, ja kun maavara on vielä varsin reipas, XC40 näyttää melko korkealta. Sitä se toki on, mutta mittasuhteet hämäävät silti. XC40 muodot ja olemus vaativat siis hieman totuttelua. Isojen pyörien, kohtuullisen pitkän akselivälin ja jyhkeän muotoilun ansiosta XC40 näyttää ehkä aavistuksen kompaktimmalta kuin mitä se oikeastaan on.

Ja jos auton katto on vielä eri väriä kuin muu kori, sekin sekoittaa ovelasti auton koon hahmottamista yhdellä silmäyksellä. Kaksivärisyys on kiva piristysruiske sekin, etenkin kun kaksivärisyys on luokkaa pienempien katumaastureiden joukossa vähitellen itsestään selvyys. Kaksivärisyydellä väritetään mielikuvia ovelasti myös hieman coupémaisten autojen suuntaan.

 

Fiksut sisätilat. Oven avaaminen vie kuljettajan heti tuttuun ja turvalliseen Volvo-maailmaan. Materiaalien valinnoissa näkyy skandinaavinen ajattelu, ja kojelaudan istuimien sekä yksityiskohtien muotoilu on simppelin tyylikästä. Kojelautaa hallitsee tuttuun tapaan iso pystysuunnassa oleva kosketusnäyttö. Myös isot mutta kapeat ja pystysuunnassa olevat ilmansuuttimet ovat tuttua Volvoa.

Tyyli on kaikkiaan hyvin tuttu isommista Volvoista, joskin eroja myös löytyy. Yksi selkeimmistä eroista on uusi keskikonsoli, jossa ei ole kierrettävää kytkintä moottorin käynnistystä varten. Start-nappi löytyy nyt perinteisemmästä paikkaa eli kojelaudasta ratin takaa. Kaikki on ihailtavan selkeää mittaristoa myöten. Laatuvaikutelma on hyvä, mutta ei napakymppi. Muutamista yksityiskohdista paistaa kustannusten pitäminen kurissa. Kovaa muovia ei osu käsiin suoranaisesti liikaa, mutta sitä on kuitenkin yllättävän paljon.

Volvolla on myös selvästi tiedostettu se, että autot pitää tehdä elämistä varten. Erilaisille pikkutavaroille on kiitettävästi säilytystilaa, ja edessä keskikyynärnojan alta löytyy melko iso potero vähän isommillekin tavaroille. Sen edessä on vielä pieni roskalaatikko, joka voidaan poistaa kokonaan tyhjentämistä varten.

Mielenkiintoinen oivallus on se, että kaiuttimet on poistettu uuden teknologian mahdollistamana pois ovista, jolloin ovitaskuista on saatu todella reilun kokoiset. 15-tuumainen kannettava tietokone menee sinne heittämällä, ja veikkaisin että 17-tuumainenkin sinne vielä mahtuu. Joku sivalsi oivaltavasti, että tila vetäisi varmasti vielä myös vanhan kunnon ajan pääkaupunkiseudun puhelinluettelon, jos jollain jostain syystä sellainen autossa olisi…

Takapenkillä on auton pituus huomioiden yllättävän mukavasti sekä jalka- että pääntilaa. Ainoa pieni miinus tulee siitä, että istuinosa sijaitsee melko matalalla. Reisituki jää näin pidempijalkaisilla aikuisilla hieman vajaaksi. Keskipaikkaa ei myöskään ole suunniteltu aikuisille, mutta ei näin ole monessa muussakaan autossa.

Tavaratila vetää perusasennossaan 460 litraa, joskin osa tuosta tilasta löytyy vasta välipohjan alta. Välipohja tosin tekee tavaroiden lastaamisesta autoon ja autosta miellyttävämpää, kun tavaratilan pohja on samalla tasalla lastauskynnyksen kanssa. Isompia kuljetustarpeita varten kontti kasvaa takaistuimien selkänojat kippaamalla 1 336-litraiseksi. Ikean huonekalujen kuljetuksiin tila ei vielä riitä, mutta isompi kodin elektroniikka tai maastofillarit mahtuvat kyllä kyytiin. Tilaa on kaikkiaaan riittävästi hyvin vielä 3-henkisen perheen mökki- ja lomamatkoja varten.

Arkikäytössä puolestaan tavaratilan pohjan voi taitella niin, että se jakaa tavaratilan kahteen osaan. Näin pienemmät nyssykät pysyvät paremmin paikoillaan. Tavaratilan toisella laidalla on myös joustava nauha tavaroiden kiinnittämistä varten. Ja niitä mökkimatkoja varten XC40:n perään saa myös pari tonnia painavan jarrullisen kärryn.

 

Nelosilla liikkeelle. Ajoimme ensikoeajolla sekä normaalialustaisen D4:n että hieman jäykemmällä eli R-Design-alustalla varustetun T5:n. Ensimainitussa oli alla 19-tuumaiset ja jälkimmäisessä 20-tuumaiset renkaat. Takapuolituntumalta jälkimmäinen kombinaatio tuntui yllättäen paremmalta. Meno on R-Design-alustalla vähemmän nypyttävää, auto on rauhallisempi.

Melutaso pysyy pääosin maltillisena, mutta hieman karheammalla asfaltilla rengasmelu kuului yllättävän selvästi ohjaamoon. Myös dieselin rahinat kantautuvat sisälle, mutta näin on myös luokkaa isommissa Volvoissa.

Moottoripaletti käsittää  tuttuja 4-sylinterisiä ahdettuja vaihtoehtoja. Myöhemmin luvassa on sekä hybridi että täyssähköauto. T3 mallissa bensakone on 1,5-litrainen, T4 ja T5 luottavat kaksilitraiseen neloseen. Luvassa on myös kolmisylinterinen versio. Dieseleissä kaikki versiot ovat kaksilitraisia. Moottoreiden kylkeen tarjotaan moottoriversiosta riippuen joko 6-lovista manuaalia tai 6- tai 8-vaihteista automaattia. Myynti alkaa D4:llä ja T5:llä, mutta mallisto täydentyy melko nopeasti myös pienemmillä vaihtoehdoilla.

Ajossa XC40 on sopivan ketterä, selkeästi notkeampi ajettava kuin sen isosisaret – iso plussa, jos autolla joutuu pyörimään paljon ahtailla kaupunkikaduilla. Ohjaus on luonteva mutta ei mitenkään ekstratarkka. Kori kalliselee hieman tiukemmissa mutkissa, mutta ei kyyti mitenkään vellovaa ole.

XC40-malliston hinnat alkavat karvan alle 40 000 eurosta sekä bensa- että dieselmoottoreiden puolella. Ihan edullinen ei siis XC40 ole, mutta eivät ole sen ennen kaikkea saksalaiset kilpakumppanitkaan. Toisaalta juuri tässä kokoluokassa tarjonta on erittäin kovaa, ja myös ns. laatuluokan alapuolella on paljon houkuttelevia vaihtoehtoja. Ja toki samoille apajille on tulossa myös Jaguar E-Pace niille, jotka eivät missään nimessä halua pihaansa saksalaista premium-maasturia.

Suomessa XC40:ään pääsee tutustumaan ensi vuoden puolella Vene-messuilla helmikuussa. Maahantuoja on avannut jo tilauslistat ja ensivaikutelman mukaan kiinnostusta piisaa. Maahantuoja tulee varmasti seuraamaan mielenkiinnolla sitä, minkälaista kalustoa vaihdossa tulee sisään. Veikkaisin, että isommasta kartano-Volvosta siirtyminen on helpompaa joko XC90:n tai XC60:n rattiin, mutta XC40 jäänee heille hieman pieneksi kaikista monipuolisista tilaratkaisuistaan huolimatta. Sen sijaan en olisi lainkaan hämmästynyt, jos vaihdossa tulisi sisään sekä V50:ttä että C30:a – sekä niitä saksalaisia kilpailijoita eli Audi Q3:a, BMW X1:tä ja GLK/GLC Mercedestä.

 

Volvo XC40 D4 AWD

  • Moottori 4-syl. turbodiesel
  • Iskutilavuus 1 969  cm3
  • Voimansiirto neliveto, 8-vaihteinen automaatti
  • Teho 140 kW (190 hv) / 4 000 r/min
  • Vääntö 400 Nm / 1 750–2 500 r/min
  • 0–100 km/h 7,9 s
  • Huippunopeus 210 km/h
  • Yhd. EU-kulutus 5,1 l/100 km
  • CO2-päästöt 135 g/km
  • Mitat Pituus 4 425 mm, leveys 1 910 mm, korkeus 1 652 mm, akseliväli 2 702, tavaratila 460 l
  • Omamassa 1 684 kg
  • Hinta: ei vielä hinnoiteltu Suomessa
Julkaistu: 29.11.2017