Koeajo: Subaru Outback

Tuulilasin Kestotestissä oli vuosina 2009– 2010 manuaalivaihteinen diesel-Legacy. Muuten miellyttävästä autosta jäivät mieleen äkkinäinen kytkin ja tökerö vaihteensiirto. Taajama-ajossa harmitti sekin, että moottori jyristi pahasti alakierroksilla.

Nyt, kun bokseridieseliin on vihdoin yhdistetty automaattivaihteisto, kaikki nuo ongelmat ovat kadonneet kuin taikaiskusta. Legacyyn dieselautomaattia ei tosin vieläkään saa, korotettuun Outback-versioon kylläkin.

Automaatti on mallia portaaton, ja toimii erittäin hyvin ja huomaamattomasti. Itse asiassa vaihteistoa ei uskoisi CVT:ksi lainkaan, sillä siihen on ohjelmoitu ”pykälät”, joita laatikko ”vaihtaa” – vaikka todellisuudessa moisia pykäliä ei ole olemassakaan.

Vaihteiston erikoisen toiminnan huomaa myös siitä, että kun polkaisee kaasun pohjaan esimerkiksi 20 km/h vauhdissa, voima ei välity ihan heti tiehen perinteiseen CVT-tapaan. Tämä viive ei kuitenkaan haittaa – pikemminkin vaihteisto on ripeämpi kuin monet nykyiset automaatit. Ja kun kiihdytys jatkuu, kierrokset jäävät junnaamaan paikalleen: tällöin vaihteiston tyyppi viimeistään paljastuu.

Yhdistelmä on siis lyhyesti sanottuna supermiellyttävä, ja Outbackin letkeä, hivenen amerikkalaistyylinen olemus alleviivaa tunnelmaa. Autosta löytää oikeastaan vain pari huonoa puolta: jousitus nypyttää vielä moottoritienopeuksissakin, ja keulan ulottuvuuksia on hivenen vaikea arvioida. Siinä kaikki.