Autot ja liikenne
Tuulilasi

Koeajo: Skoda Superb Combi 2.0 TDI 170 4X4 Elegance Business DSG

Koeajo: Skoda Superb Combi 2.0 TDI 170 4X4 Elegance Business DSG

Eräät autot taipuvat kaikkeen käyttöön. Neliveto-Superb on yksi näistä moniosaajista.
Teksti Jussi Saarinen
Kuvat Petri Mulari
Mainos

Koeajoimme uudistuneen Superbin viime keväänä wieniläisillä teillä (TL 8/13). Faceliftissa keulaa muokattiin aina konepeltiä ja etulokasuojia myöten, ja myös takaosaan sekä sisustukseen tehtiin muutoksia. Kiinnostava tekninen lisä on DSGkaksoiskytkinvaihteiston yhdistäminen nelivetoiseen dieselmalliin. Aiemminhan nämä nelikko-Superbit ovat olleet manuaalivaihteisia – kalleinta 3,6-litraista bensakonetta lukuun ottamatta.

Otimme tälläisen 2.0 TDI 170 4×4 DSG -mallin koeajoon talven ensiliukkaille. Alla pyörivät nastattomat talvirenkaat ja keli oli hyvin jäinen, joten Haldex-neliveto pääsi todella oikeuksiinsa.

Superbin ajonvakautusta ei saa kokonaan pois päältä, vaan ainoastaan luistoneston. Jos mielii edetä kylki edellä – mihin kaksilitraisen koneen voimavarat toki riittävät, vaaditaan siis nk. rohkeampaa ajotyyliä. Tällöin kääntely vaikka laajalla parkkipaikalla sujuu näppärästi kaasun avustuksella – edellyttäen tietysti, että kuski ottaa suuren farkun vaatiman tilan huomioon.

Voimalinja pelaa pääosin kuten pitääkin, ja kulku on kaikilla pinnoilla rivakkaa. DSG:n pieni viivyttely ei haittaa näin letkeässä autossa samaan tapaan kuin vaikkapa VW Golfin ja Seat Leonin sporttimalleissa (TL 1/14).

Suurin heikkous on se, että DSG-automaatti toimii turhankin ekohenkisesti. Taajamassa laatikko pistää pesään viidennen ja 70 km/h yläpuolella jo suurimman eli kuudennen vaihteen, ja molemmissa tapauksissa ohjaamoon välittyy selvää jyrinää. Vaihtamalla D:stä S-moodiin saa käyttöön pienempiä pykäliä, mutta tämä vähän vesittää automaatin vaivatonta perusideaa. Muutenkin dieselin käyntiääni on nykymittapuulla jo aika karkea, ja moottorin värinän havaitsee ratin kehällä myös liikennevaloihin pysähdyttäessä.

Kokonaisuutena tämä Superb on kuitenkin toimiva – joskin kallis – paketti. Ajettavuus on erityisesti matka-ajossa todella hyvä, tilaa löytyy ja edustavuuttakin isossa Skodassa riittää.

Perusmallin varsin korkean malli-iän – Superbhan esiteltiin jo 2008 – havaitsee lähinnä pienistä detaljeista, kuten vakionopeudensäätimen numeronäytön puutteesta ja siitä, että puhelimen bluetooth-kytkentä on tehtävä mittariston näytöstä käsin. Uusi Octavia-pikkuveli hengittää niskaan myös ison auton fiiliksessä: eväät seuraavaan malliuudistukseen ovat siis olemassa.

Julkaistu: 6.2.2014