AKT:n puheenjohtajan sihteeri Nesrin Can kertoi Huomenta Suomen haastattelussa, että häntä on kiusattu työpaikallaan. Canin mukaan kaikki työterveyslaitoksen määrittelemät työpaikkakiusaamisen kriteerit täyttyvät hänen kohdallaan. Niitä ovat muun muassa kohtuuttoman työmäärän vaatiminen, osaamisen ja kykyjen kannalta vaatimattomien tehtävien antaminen, sosiaalinen eristäminen, huutaminen, solvaaminen, nöyryyttäminen, mustamaalaaminen ja mielenterveyden kyseenalaistaminen.

Hurjalta kuulostaa. AKT:n olosuhteet selviävät, kunhan Hilkka Ahteen ja muiden tekemät kantelut selvitetään. Mikään mallityöpaikka AKT ei ole.

Palkansaajista 6 prosenttia kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena. Jos kiusaamisen kohteeksi joutuu, ensin pitää yrittää puhua kiusaajansa kanssa. Mikäli tilanne ei sillä selviä, asiasta pitää kertoa esimiehelle. Jos esimies kiusaa, asia tulisi viedä hänen esimiehensä tietoon. Myös esimies voi olla kiusaamisen kohde. Esimiesten velvollisuus on puuttua tietoonsa tulleeseen kiusaamiseen välittömästi.

Kaikki ei kuitenkaan ole kiusaamista. Töissä saa sanoa jämäkästi, käsitellä ongelmia ja jopa riidellä. Esimiehellä on oikeus antaa käskyjä ja määräyksiä toimivaltansa puitteissa, tulkita lakeja ja sopimuksia, päättää työstä ja työnjaosta, antaa perusteltuja huomautuksia ja varoituksia ja ohjata työkyvyn arviointiin. Johtaa saa edelleen, kiusata ei.