Apu

Kipeä esitys – Teatteri Takomon tragikomedia naurattaa ja nostattaa barrikadeille

Kipeä esitys – Teatteri Takomon tragikomedia naurattaa ja nostattaa barrikadeille
Teatteri Takomossa avataan kroonisen kivun kanssa elämistä monelta kantilta, huumoria unohtamatta.
Julkaistu: 18.3.2022

Teatteri Takomon Kipeä esitys on nimensä mukaisesti esitys kivusta ja siitä, miten yksin moni sen kanssa jää. Muiden kuin saman kokeneiden on vaikea myötäelää kroonista kivun kokemusta. Esitys näyttää hyvin esimerkiksi sen, miten voimaton terveydenhuoltokin voi kivun kanssa olla.

Punaisena lankana näytelmässä kulkee yhden ihmisen matka kivun alusta työkyvyttömyyseläkkeelle. Se kuvaa hyvin yhteiskunnan jäykkyyttä ja työelämän kyvyttömyyttä joustaa niin, että muutkin kuin 100-prosenttisesti työkykyiset löytäisivät paikkansa työelämässä. Esityksen lopussa katsojakin on jo esiintyjien kanssa valmis barrikadeille – asioiden täytyy muuttua!

Erityisen arvokkaan esityksestä tekee se, että siinä pääsevät ääneen kivun kokemusammattilaiset.

Esityksen veturit ovat Julia Lappalainen ja Ella Mettänen, joiden koollekutsuman työryhmän yhteistyön tulos se on. Lappalainen ja Mettänen myös tähdittävät esitystä Antti Aution kanssa. Erityisen arvokkaan esityksestä tekee se, että siinä pääsevät ääneen kivun kokemusammattilaiset. Esiintyjistä Lappalainen ja Mettänen kertovat elävänsä kivun kanssa, Autio puolestaan on kertonut haastatteluissa ilmastoahdistuksestaan, jota voi pitää henkisen kivun kokemuksena.

Lisäksi haastattelupätkissä esiintyy muun muassa kipukroonikkoja. Monella on painavaa asiaa, ja laajasta, 18 hengen haastattelumateriaalista irtoaa monipuolinen kuva kivusta niin kokijan kuin terveydenhuollon ammattilaistenkin silmin.

Julia Lappalainen, Ella Mettänen ja Antti Autio.

Kipeässä esityksessä käydään kipua läpi paitsi yleisellä tasolla, myös erityisesti näyttelijöiden näkökulmasta – onhan esimerkiksi TEAK perinteisesti tunnettu myös fyysisistä vaatimuksistaan. Julkisuudessa on ollut ohjaajia, jotka ovat vaatineet näyttelijöiltä hyvinkin fyysisiä ja pitkälle meneviä suorituksia. Entä jos näyttelijän tarvitsee kipujen vuoksi välillä vaikka päästä pitkäkseen? Voiko työtä tehdä osa-aikaisesti? Toisaalta ihminen on muutakin kuin kipunsa. Frida Kahlo oli erinomainen taiteilija kivusta huolimatta, ei sen vuoksi.

Esityksessä nostetaan esiin myös se, että Suomessa ollaan muiden kuin niin sanottujen normiin sopivien näyttelijöiden työmahdollisuuksien suhteen vielä lapsenkengissä. Moni brittiohjelmia katsonut on epäilemättä huomannut, että niissä esiintyy nykyään varsin monennäköisiä näyttelijöitä. Jollakin saattaa olla vain yksi käsi tai toinen voi olla pyörätuolissa, ilman että siitä tehdään sen kummempaa numeroa. Vamma tai erilaisuus ei määritä roolihahmoa, kuten se ei määritä ihmistäkään. Muutos ei ole tapahtunut sattumalta vaan taustalla on tietoinen päätös lisätä monimuotoisuutta.

Raskaasta aiheestaan huolimatta esitys ei tunnu raskaalta, sillä siinä on myös huumoria. Erityismaininnan ansaitsee Antti Aution hieno musiikki.

Kommentoi »