Tampereen kaduilla tuttujaan sinne ja tänne morjensteleva Kimmo Sasi, 63, herättää huomiota.

Ei siksi, että hän itsensä ja monen kannattajansa yllätykseksi putosi kevään vaaleissa eduskunnasta ja rohkenee silti pystypäin liikuskella Tammerkosken partailla.

Varsinkin naiset katsovat Sasia tamperelaiseen tapaan ujostellen, mutta useimmiten toiseenkin kertaan. Syyksi selviää miehen rohkean nuorekas pukeutuminen.

Sasin mainoslause vaaleissa 1980-luvulla oli ”Kymppi – mies kuin unelma”, mutta silti hänet on vuosikymmenet tunnistettu hieman nuhruisten samettipikkutakkien suosijana.

– Nykyinen naisystävättäreni Natalia Kylmänen, 43, pakotti minut pukeutumaan modernimmin. Moni vanha, yli 20-vuotias pukuni joutui kierrätykseen. Sain säästää vain rippipuvun ja 45 vuotta vanhan frakin.

Sasi pyrkii jutustelemaan huumorin höystämänä, mutta vaatekaappimyllerryksessä vilkkuvat myös vakavat sävyt.

– Olen perusluonteeltani säästäväinen, ja kun en enää voi käyttää rakkaita, kauhtuneita vaatteitani, prosessi on ollut vaikea ja raskas.

Sasi kertoo, että uusiin, siisteihin asuihin tottuminen on vienyt aikaa.

– Onneksi tuttavani ovat kannustaneet minua tässä muutoksessa.

Viima puhalsi vanhat pois myös työkuvioista.

– En tunnusta olevani katkera putoamisestani 32 vuoden jälkeen eduskunnasta, sillä ehdin siellä kokea jo kaiken. Heinäkuussa tosin harmittelin, kun en voinut olla asiantuntemukseni kanssa tiedon päällä suuressa valiokunnassa päättämässä Kreikan apupaketista.

Puoli vuotta sitten remontin paikka tuli pakosta. Sen Sasi tunnustaa, nyt jo helpottuneena.

– Elämää tuntuisi olevan kansanedustajuuden ulkopuolellakin. Olen hyvin tyytyväinen nykyiseen elämääni.

Siihen kuuluvat asiantuntijatehtävät, viimeksi marraskuussa valmistunut EVA-raportti julkisen vallan rajoista.

– Tutkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan ratkaisuja ja ratkaisujen perusteita – mikä on julkista valtaa, mikä ei?

Sasi kertoo nauttineensa työskentelystä eduskunnan kirjastossa, josta hänen ei tarvinnut istuntokellon piristessä lähteä kirmaamaan saliin.

– Sain nyt kaikessa rauhassa paneutua itseäni aidosti kiinnostaviin asioihin.

Sasi sanoo, että ei pidä yllä vaalivalmiutta vuoden 2019 eduskuntavaaleihin asti. 

– Jos eduskunta olisi hajotettu tänä syksynä, olisin ehkä ollut ehdolla. Niin moni kannattajani kertoi, että piti minua keväällä varmana läpimenijänä ja siksi äänesti jotain toista kokoomuslaista.

Nyt asia ei Sasin mukaan ole enää ajankohtainen, ja ainoa vaali, jota hän ei kokonaan sulje pois, on Euroopan parlamentin vaali vuonna 2019.

Kimmo Sasin, 63, nuorekkaan pukeutumisen takana on uusi naisystävätär Natalia Kylmänen, 43.

Mutta sitä ennen Sasi hakee töitä. Kansainväliset tehtävät eri järjestöissä kiinnostaisivat, tai sitten asianajajan työt.

Päätöksiä hän ei ole tehnyt, koska parhaillaan ratkeaa eduskunnan pääsihteerin viran uusi haltija. Nykyinen pääsihteeri Seppo Tiitinen jää eläkkeelle 1.1.2016.

Graniittilinna Arkadianmäellä siis houkuttelee edelleen?

– Olen kahdeksan haastatteluun kutsutun kandidaatin joukossa, eikä paikkaa  suinkaan ole läänitetty keskustalle.

Myös pätevyydestään Sasi on varma.

– Toimin kahdeksan vuotta perustuslakivaliokunnassa puheenjohtajana ja 32 vuotta kansanedustajana ja myös ministerinä. Lakiesitysten käsittely kaikissa eri vaiheissa on hallinnassa.

Sasi myös muistuttaa oivasta iästään. Hän ehtisi olla virassa viitisen vuotta, eli tietyn määräaikaisuuden.

Entä, jos valinta ei osu kohdalle?

– Elämässä on mahdollisuuksia. Kaikki toiveet eivät voi koskaan toteutua.

Yhteistyön voiman  Sasi oppi jo lapsena.

– Kun mökkimatkoilla Tampereelta Hämeenkyröön perheemme Moskovitsh ei jaksanut tien jyrkkää nousua, isäni, veljeni ja minä työnsimme äidin ohjaaman auton mäen päälle.

Perheyhteys on aina ollut tärkeä.

– Isäni Immeri oli Tampereen yhteiskoulun rehtori, joka pisti lukemaan paljon ja herätti uteliaisuuden asioihin. Isä oli omalla tavallaan ankara, mutta sen myötä kotona säilyi hyvä järjestys.

Kun Sasi ajautui koululaispolitiikan pyörteisiin, läksyjen teko jäi vääjäämättä vähemmälle. Isän kanssa tuli jännitteitä, mutta poika piti päänsä kuten pojan pitää.

 – Kolme vuotta nuoremman veljeni kanssa ratkaisut syntyivät tyynysodalla. Se oli molempien hyväksymä tapa ja hävinnyt ymmärsi vaieta – ainakin hetkeksi.

Äiti Hilkka oli pitkää päivää tehnyt hammaslääkäri, joka arvosti ahkeruutta.

– Yritys pakottaa minut opiskelemaan lääketieteelliseen johti vastareaktioon.

Lakimiesopinnot Yhdysvalloissa tarjosivat 1970-luvulla vaihtoehdon.

– Sinne olisi voinut jäädä, mutta kotimaahan vetivät juuret ja halu eduskuntaan.

Sasi palasi Suomeen 1978, mutta pettyi pahoin 1979 eduskuntavaaleissa jäätyään ensimmäiseksi varamieheksi.

Vuonna 1983 Sasi pääsi vihdoin sisään. Ben Zyskowicz, taistelutoveri kokoomusnuorista, tuli silloin jo toiselle kaudelleen.

– Ben on äärimmäisen johdonmukainen, sitkeä ja perusteellinen – tärkein ystäväni.

1970-luvulla parivaljakko kohdisti panoksensa sosialismin vastustamiseen.

– Neuvostoliittoa ei saanut arvostella, mutta reaalisosialismia meidän mielestämme sai. Otimme siis esimerkit DDR:stä, jossa Berliinin muuri esti ihmisten vapaan liikkumisen ja vapaa lehdistö puuttui.

Muurin murruttua 1989 kaksikko saavutti haaveensa.

– Olimme kurittomia nuoria miehiä, joiden piti tasapainoilla. Poliittisen järjestelmän ulkopuolelle ei saanut astua ja tulla leimatuksi neuvostovastaiseksi.

Sasin idoli on C.G.E. Mannerheim, kosmopoliitti, joka ymmärsi suuret linjat. Esikuva taas on Margaret Thatcher.

– Hän uskalsi kovalla kädellä uudistaa yhteiskuntaa ja myös kantaa sen mukanaan tuoman vastuun.

Sasi tuli itse isäksi 45-vuotiaana 1997. Oma nuoruus viisastutti niin, ettei hän yritä tyttärestään väkisin juristia. 

– Nyt 18-vuotias Sara saa miettiä isänsä alaa, mutta uravalinta on hänen omansa. Hän puolestaan panee minut ajattelemaan tasa-arvokysymyksiä: mitkä ovat tyttäreni, naisen, mahdollisuudet elämässä? 

Kimmo Sasi on kirjoilla Tampereella, jossa hänellä on iso asunto.

– Isänpäiväviikonloppua vietimme Saran kanssa kahdestaan. Hän toi aamiaistarjottimen sänkyyn, lauloi Paljon onnea vaan ja iltapäivällä kävimme brunssilla.

Arkiviikot Sasi asuu  Tikkurilassa. Asuntojärjestelyn muutti vuonna 2014 avioero,  jonka Sasi ottaa pitkälti omaan piikkiinsä.

– Ongelman ydin oli, että en ollut koskaan kotona. Laiminlöin parisuhdetta, ja se johti eroon.

Sasin mielestä menneitä ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin, on myöhäistä miettiä.

– Minä olin siihen aikaan niin innokkaasti mukana politiikassa, ettei mikään olisi muuttanut silloista käytöstäni.

Projektityöntekijänä työskentelevän Natalia Kylmäsen kanssa Sasilla sujuu hyvin.

– Minä en hänessä ole itse asiassa yrittänyt muuttaa mitään, Sasi tuumii.

Sasin motoksi on valikoitunut ajatus: ”Demokratia on huonoin mahdollinen hallitsemismuoto, mutta tähän asti kokeilluista kuitenkin paras.” 

Sen sanoja on Sir Winston Churchill.

Brittipoliitikon ajatusten jälkeen Kimmo Sasilla on lupa filosofoida kaikkeudesta.

– Uskon kuolemanjälkeiseen elämään. Maallisen elämän tarkoitus taas on kasvattaa itsemme jälkeen parempi sukupolvi ja luoda sille paremmat toimintaedellytykset kuin meillä on ollut. 

Dramaattisin hetki Kimmo Sasin elämässä oli hänen vuonna 2007 Ylöjärvellä ajamansa kolari, jossa yksi ihminen kuoli.

– Käyn säännöllisesti läpi, olisinko voinut ennakoida tilanteen. 

– Lopulta onnettomuuden aiheuttajaksi osoittautui minulla sairauskohtaus ja siitä seurannut tajuttomuus, mahdollisesti lievä keuhkoveritulppa.

Sasi tuomittiin kuolemantuottamuksesta ja  liikenteen vaarantamisesta sakkoihin.

– Syyllisyyden tunne minulla on yhä, eikä siitä pidä eikä saa kokonaan vapautua. ●

Teksti Hannu Koskela, kuvat Kari Kaipainen