Apu

Kimmo Ohtonen: ”Onko lennettävä rajojen yli tunteakseen olevansa lomalla? Entä jos oikea mielentila löytyykin kotiympäristöstä ja lähiluonnosta?”

Kimmo Ohtonen: ”Onko lennettävä rajojen yli tunteakseen olevansa lomalla? Entä jos oikea mielentila löytyykin kotiympäristöstä ja lähiluonnosta?”
Kimmo Ohtonen pohtii kolumnissaan koronakriisin luomia mahdollisuuksia ilmastoystävällisempään matkailuun kotimaassa.

Koronakriisin edetessä katseet ovat alkaneet kääntyä pandemian jälkeiseen aikaan. Minkälainen uusi normaali meitä odottaa tulevaisuudessa? Meidän suomalaisten hyväosaisuudesta kertoo se, miten moni hahmottaa tulevaisuutta lomamatkojen kautta.

Mutta pääseeköhän tänä vuonna ulkomaan kamaralle lainkaan? Vai katkaiseeko koronan toinen aalto siivet aurinkorantahaaveilta?

Merkkejä muutoksesta on jo ilmassa, ja hallituskin on käynyt värikästä keskustelua tulevasta lomakaudesta. Puolueet ovat tiedostaneet aiheen painoarvon äänestäjien silmissä.

Alhaisen kannatuksen suossa rämpivä keskusta yritti politisoida julkisuuteen mielikuvan, että heidän ansiostaan hallituspuolueiden keskeisissä väännöissä päädyttiin näyttämään vihreää valoa kotimaan matkailulle.

Todellisuudessa aihe on ollut esillä jo pitkän aikaa, ja muutkin puolueet ovat tiedostaneet lomailun merkityksen taloudelle ja hyvinvoinnille.

Kotimaanmatkailu kädenojennus ilmastolle

Lapin lomakeskuksissa odotetaan toiveikkain mielin, että poikkeusajat tuovat pohjoiseen tuhansia uusia kotimaanmatkailijoita.

Lomautus- ja irtisanomistilastoja katsellessa kotimaan matkailu olisi keino jakaa yhteistä hyvää ja sähköistää taloutta. Samalla voisimme kehittää saastuttavan, lentämiseen perustuvan lomailun sijaan ympäristöystävällistä lomakulttuuria.

Sillä, miten lomailemme ja käytämme vapaa-aikamme, on suuri merkitys taloudellisesti ja ilmastoa ajatellen. Monet luontoarvoiltaan tärkeät paikat ovat tuhoutuneet massaturismin jalkojen alla.

Maailmanlaajuisesti turismin taloudellinen merkitys on valtava. Maailman matkustus- ja turismineuvoston (WTTC) laskelmien mukaan turismi tuotti 8,8 triljoonaa dollaria maailmantalouteen vuonna 2018 ja loi 319 miljoonaa työpaikkaa.

Ala on kasvanut huimaa vauhtia. Tämä myös tarkoittaa, että turismin hiilijalanjälki on päätähuimaava.

Carbon Brief -järjestön arvioiden mukaan kansainvälisen turismin osuus maailman hiilikakusta on vuosina 2009–13 ollut 8 prosentin luokkaa. Vaikka tästä löytyy eri arvioita, on kiistatonta, että lentämiseen perustuneen matkailun vaikutus on suuri.

Voiko Suomesta löytyä uusia ulottuvuuksia?

Kotimaan matkailun suosio on kasvanut. Silti lukemattomille meistä loma on tarkoittanut lentämistä toiselle puolelle maailmaa. Kaukokohteiden aurinkorannat ovat edelleen henkisesti lähempänä kuin Lapin kansallismaisemat.

Kotimaan matkailulle nyrpistellään nokkaa. Koronakriisi kuitenkin pakottaa miettimään lomakäsitettä uudelleen, jos portti kaukomatkoille on kiinni. Miten hieno mahdollisuus tämä onkaan!

Etäkokoukset ovat auttaneet tajuamaan, että monet palaverit voidaan hoitaa tehokkaasti netin välityksellä. Näin ei tarvitse tuhlata aikaa, rahaa ja luontoa kokouspaikalle matkustamiseen.

Samalla tavoin koronakriisi voi auttaa miettimään, onko lennettävä maan rajojen yli tunteakseen olevansa lomalla.

Entä jos korona auttaisi löytämään kotimaasta uusia ulottuvuuksia?

Voi olla, että Lapin erämaassa tai vuokramökin rannalla mielemme löytää suuremman rauhan kuin kaoottisen lentomatkan jälkeen.

Entä jos oikea mielentila löytyykin kotiympäristöstä ja lähiluonnosta?

Koronan jälkeistä uutta normaalia rakennetaan vanhaa murtaen ja uusia ideoita loihtien. Pakko voi olla tehokas innovaation veturi.

Julkaistu: 2.6.2020
Kommentoi »