Apu

Kimmo Ohtonen: Jokaisella meistä on luontosuhde – Kaikki, minkä näet ympärilläsi, on osa luontoa

Kimmo Ohtonen: Jokaisella meistä on luontosuhde – Kaikki, minkä näet ympärilläsi, on osa luontoa
Jos arvioimme suomalaisten erityistä luontosuhdetta tieteellisistä näkökulmista, tässä maassa ei asu ihmisryhmää tai yhteisöä, joka saisi luonnon näkökulmasta puhtaat paperit, kirjoittaa Kimmo Ohtonen kolumnissaan.

Luontosuhde on veikeä sana. Se on ladattu niin täyteen merkityksiä, että koko käsite on lähtökohtaisesti abstrakti. Mitä poliitikko tarkoittaa hekumoidessaan ”suomalaisen erityisestä luontosuhteesta”, riippuu täysin siitä, kuka puhujapöntössä seisoo.

Luontosuhteesta puhuttaessa kyse on valitettavan usein siitä, kuka saa mitä ja ketkä pääsevät hyötymään luonnonvaroista. Se vaikuttaa oleellisesti siihen, miten luontoa määritellään ja arvotetaan julkisessa keskustelussa.

Isolle osalle suomalaisista luonto on tärkeä. Suomalaisten luontosuhdetta tarkastellessa on mielenkiintoista huomata, että maastamme voi löytää lukemattomia erilaisia ”erityisiä luontosuhteita”. 

Nyky-Suomessa puheessa vallitsee vielä kaupunki vastaan maaseutu -asetelma. Se on vanhentunut ja turha rinnastus. Monen kaupunkilaisen juuret ovat maalla, ja maakuntien sisällä näkemyserot alueen luonnosta ovat usein jyrkimpiä.

"Energiaturpeen nostosta luopuminen ei ole sen saastuttavuudesta huolimatta helppoa, koska teollisuus on kytköksissä politiikan rakenteisiin."

Suomalaisten luontosuhdetta muokkaavat kaikkialla niin paikalliset kuin maailmanlaajuiset prosessit, yhtä pysyvää tilaa ei ole olemassakaan.

Päivänpolitiikassa luonto ja ihminen asetetaan usein vastakkain, kun keskustellaan luonnonvarojen hyödyntämisestä: talouskasvu vai Suomen ilmastovastuut, luonnon monimuotoisuuden suojeleminen vai työllisyys.

Valitettavan usein vastakkain asetetaan näkökulmia, joiden suhde on paljon monimutkaisempi kuin pintapuolisesti saattaa näyttää. Uusiutuvan energian sektori kehittyy Suomessa kovaa vauhtia, mutta energiaturpeen nostosta luopuminen ei ole sen saastuttavuudesta huolimatta helppoa, koska teollisuus on kytköksissä politiikan rakenteisiin.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on hieno ja kunnianhimoinen, mutta sen toteutuminen ei tule olemaan helppoa. Vaikka puolueet jakaisivat saman tavoitteen, keinot siihen pääsemiseksi ovat usein ristiriidassa keskenään.

"Maailmanlaajuiset kriisit koronapandemiaa myöten ovat osoittaneet, että kaikki ihmiskunnan toiminta perustuu luonnon hyödyntämiseen."

Luontokansan haasteet eivät rajoitu ilmastokysymyksiin. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) viimeaikaisen tutkimuksen mukaan Suomen luonnon monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään. Taustalla ovat muun muassa talouskasvu ja kaikkien suomalaisten kulutustottumukset.

Maailmanlaajuiset kriisit koronapandemiaa myöten ovat osoittaneet, että kaikki ihmiskunnan toiminta perustuu luonnon hyödyntämiseen. Oma hyvinvointimme on suoraan kytköksissä luonnon ekosysteemien toimivuuteen.

Kaikki, minkä näet ympärilläsi, on osa luontoa. Jokaisella meistä onkin luontosuhde, vaikka se elää useimmiten kahdella eri tasolla: mielikuvissa ja kulutustottumuksissa.

Nykytodellisuus haastaakin meidät arvioimaan uusin kriteerein sitä, mitä luontosuhde oikeastaan tarkoittaa identiteettikysymysten ja valtataisteluiden ulkopuolella.

Jos arvioimme suomalaisten erityistä luontosuhdetta tieteellisistä näkökulmista, tässä maassa ei asu ihmisryhmää tai yhteisöä, joka saisi luonnon näkökulmasta puhtaat paperit.

Meillä kaikilla on parannettavaa ja opittavaa. Siitä ei tarvitse syyllistyä, vaan kenties se voisi antaa meille kaikille motivaatiota uutta normaalia rakentaessamme.

Julkaistu: 29.9.2020
Kommentoi »