Apu

"Maailman voimakkain ihminen" lupasi pudottaa Kiinan päästöt – UPI:n tutkija Jyrki Kallio: "Ei syytä epäillä"

"Maailman voimakkain ihminen" lupasi pudottaa Kiinan päästöt – UPI:n tutkija Jyrki Kallio: "Ei syytä epäillä"
Kiinan presidentti Xi Jianping lupasi YK:n juhlaistunnossa, että Kiina katkaisee päästöjensä kasvun kymmenessä vuodessa ja että maasta tulee hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Xi ei ole itsevaltias, mutta asiantuntijan mukaan lupauksella on painoa ja Kiina on tosissaan.

Kiinan voimakkain johtaja sitten Mao Zedongin, oman henkilökulttinsa pönkittäjä, sensuurin ja sorron vahvistaja. Kiinan kommunistisen puolueen puheenjohtajaa ja maan presidenttiä Xi Jianpingia kuvaillaan värikkäästi. Häntä nimitetään myös maailman voimakkaimmaksi ihmiseksi.

Kun tämä ihminen julistaa YK:n juhlaistunnossa, että Kiina aikoo katkaista ilmastopäästöjensä kasvun kymmenessä vuodessa ja päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä, onko häntä syytä uskoa?

– Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Kiina olisi tosissaan. Kiinassa tiedostetaan, miten vakavia vaikutuksia ilmastonmuutoksella voi olla. Jäätiköiden säilyminen Himalajalla on Kiinalle ja suurelle osalle muuta Aasiaa kohtalon kysymys, vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista kertoo.

Jos Kiina pystyy päästöjään leikkaamaan, vaikutus on suuri maailmanlaajuisesti. Kiina on ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. Sen osuus koko maailman päästöistä on noin neljännes.

Kiina käytti Yhdysvaltain jättämän tilan

Kallion mukaan Kiina lienee valmistellut ulostuloa pitkään.

– YK:n juhlaistunto antoi julistukselle sopivan arvokkaat puitteet, ja Kiina saattoi käyttää hyväkseen Yhdysvaltain jättämää tilaa kansainvälisessä ilmastojohtajuudessa. Konkreettisia toimia pitää myös sisällyttää juuri viimeisteltävään seuraavaan viisivuotissuunnitelmaan.

Xi nousi Kiinan presidentiksi vuonna 2013. Hänen isänsä oli Kiinan vallankumouksen johtajia ja korkealla puolueen hierarkiassa. Isä syrjäytettiin Maon kulttuurivallankumouksessa ja teini-ikäinen Xi joutui maaseudulle ”uudelleenkoulutukseen”, kuten hyvin moni muukin kiinalainen nuori.

Maon kauden jälkeen Xi pääsi liittymään kommunistiseen puolueeseen ja ura puolueessa alkoi. Hän nousi puolueen hierarkiassa. Vuonna 2012 hän nousi puolueen johtoon.

Johtaja puolueen tahdosta

Kiina ei ole yhden ihmisen diktatuuri. Maan todellinen johto on seitsenmiehisen kommunistisen puolueen politbyroon pysyvän komitean käsissä. Xi on kuitenkin kaudellaan vahvistanut henkilökuvaansa jopa kultin suuntaan, koventanut otteita vähemmistöjä vastaan ja tiukentanut sensuuria. Lisäksi toissa vuonna poistettiin jatkokausirajoitus presidentinviralta.

– On ollut puolueen tahto ja päätös tehdä Xistä vahva johtaja. Puolue katsoo vahvan johtajuuden olevan paras keino välttää Neuvostoliiton ja NKP:n kohtalo.

Joten kun Xi Jinping julistaa ”Kiinan unelman” välitavoitteeksi ympäristöongelmien ratkaisun vuotene 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden vuoteen 2060, hän puhuu myös kommunistisen puolueen suulla.

Ilmastolupauksille tilausta Kiinassa

Vaikka Kiina on epädemokraattinen valtio, kansalaisten mielipide pitää ottaa huomioon. Tutkija Jyrki Kallion mukaan kiinalaiset mieltävät ilmansaasteiden vähentämisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän samaksi asiaksi. Maan tiheimmin asutuilla alueilla savusumusta kärsitään säännöllisesti.

– Savusumun vaivaamilla alueilla ilmastotoimille on vahva tilaus. Eri puolilla Kiinaa on päivittäin lukuisia mielenilmauksia. Hyvin usein niiden syyt liittyvät ympäristön saastumiseen. Kommunistinen puolue ei voi jättää kansalaismielipidettä huomiotta.

Toisaalta kommunistisen puolueen valta nojaa myös kansalaisten taloudelliseen menestykseen. Eikä puolue tai keskushallinto ole kaikkivoipa.

– Monet paikallishallinnon tasot viittaavat kintaalla keskushallinnon määräyksille leikata päästöjä, jos paikallisesti katsotaan, että on tuottavampaa jatkaa energian tuottamista hiilellä, Kallio sanoo.

Julkaistu: 16.10.2020
Kommentoi »