Apu

Kevytauto vastatuulessa: "Kuin vertaisi henkilöautoa bussiin"


Kevytauton puolustajat vetoavat turvallisuuteen, vastustajat pelkäävät jalankulkijoiden puolesta. EU-tuomioistuin voi vielä vesittää koko suunnitelman.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto

Suomen teillä saattaa ajaa pian vastaan uusi tuttavuus, kevytauto. Siis saattaa, jos Suomi lakia säätäessään löytää yhteisen sävelen EU-komission kanssa.

Kevytauto on tavallinen henkilöauto, jonka elektroninen rajoitin estää ajamasta yli 60 kilometrin tuntinopeutta. Sellaista autoa saisi ajaa 15 vuotta täyttänyt mopokortin haltija.

Poliittisessa keskustelussa kevytautojen suurimpana esteenä on pidetty alusta alkaen EU-lainsäädäntöä. Se ei moista kulkuvälinettä tunne. Teknisen kaupan liitto teki Suomen kansallisesta kevytautolainsäädännöstä kantelun EU-komissiolle, ja komissio antoi Suomelle huomautuksen ensin viime vuoden syksynä ja uudestaan elokuussa.

Komission mukaan Suomessa tehdyt lakimuutokset, joiden mukaan kevytautoa saisi ajaa mopoautokortilla, eivät täytä EU:n ajokorttilainsäädännön vaatimuksia.

Tuorein käänne asiassa julkistettiin äskettäin, kun liikenne- ja viestintäministeriö lähetti lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi kevytautolain voimaantulon lykkäämisestä vuodella. Taustalla on halu muuttaa laki vuoden aikana sellaiseksi, että se saataisiin hyväksyttyä EU:ssa ilman taloudellisia sanktioita.

– Huomautuksesta käy ilmi, että komissio pitää hanketta monella tapaa huolestuttavana, ja sen kanta näyttää tiukentuneen uudemmassa huomautuksessa. Riskin on arvioitu kasvaneen sille, että komissio käynnistää Suomea vastaan rikkomusmenettelyn, yksikön johtaja Sini Wirén Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Uhkana merkittävät taloudelliset sanktiot

Viime kädessä EU:n ja jäsenmaan väliset lainsäädäntökiistat ratkoo EU-tuomioistuin, mikäli asia etenisi rikkomusmenettelyyn. Jos se katsoisi Suomen toimivan EU-lakien vastaisesti, Suomelle voitaisiin Wirénin mukaan mahdollisesti langettaa ”merkittäviä taloudellisia sanktioita”.

– Jos kiistanalainen lainsäädäntö tulisi voimaan Suomessa ja yritykset olisivat investoineet kevytautoihin ja niihin liittyviin palveluihin, lain peruminen olisi varsin ongelmallista sekä yrityksille että autoja ostaneille kansalaisille, jos tuomioistuin toteaisi sen EU-lainsäädännön vastaiseksi, Wirén lisää.

Hallituksen lykkäysesityksestä lausuntokierroksella annettu palaute analysoidaan, minkä jälkeen hallitus tekee päätöksen esityksen viemisestä eduskunnan päätettäväksi.

– Vielä ei tarkkaan tiedetä, millaisia muutoksia EU lakiin vaatii tai onko lakia yleensäkään mahdollista muuttaa niin, että komissio katsoisi sen EU-oikeuden mukaiseksi. Muutosten aika tulee sitten, jos lakia päätetään lykätä. Aikataulu on kiireellinen, koska laki astuu voimaan marraskuun alussa, mikäli sitä ei lykätä, Wirén selvittää.

Kansallisissa määräyksissä ristiriita

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen näkee ristiriidan kevytauton kansallisissa määräyksissä.

– Kyseessä on henkilöauto, joka muutoskatsastetaan traktoriluokan ajoneuvoksi, ja silti kuljettajalta vaaditaan mopoluokan AM-ajokortti. Tämä on juuri se asia, joka on ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Traktorihan on lakiin kirjatun määritelmän mukaan tarkoitettu vetämään maatalouskäytössä olevia laitteita.

Kevytautojen liikennekäytön aloittamisen nykyinen aikataulu on tiukka, sillä tarkemmat määräykset puuttuvat edelleen. Esimerkiksi Traficomin määräystä nopeudenrajoittimen teknisistä vaatimuksista ei ole hyväksytty. Tähän syynä on se, että EU on antanut myös Traficomille huomautuksen asiasta.

Auto-Bon Oy:n maahantuoma Citroën on lähtenyt ensimmäisten joukossa kevytautomarkkinoille. Autoja myydään tällä hetkellä täydellä palautusoikeudella. Maahantuonnista kerrotaan, että kevytauton teknisistä muutoksista ei tällä hetkellä veloiteta mitään.

Vastakkain mopoautokuskien ja kevyen liikenteen turvallisuus

Keskustelu kevytautoista on vellonut jo pitkään, ja edellisen hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner lähti tosissaan toteuttamaan hanketta. Kevytautolait hyväksyttiin viime joulukuussa eduskunnassa yli 160 kansanedustajan voimin.

Taustalla on ollut pelko nykyisten mopoautojen turvattomuudesta, mutta tarkoituksena on ollut myös helpottaa etenkin maaseudulla asuvien nuorten liikkumista. Yksi hankkeen puolestapuhujista on Autoliitto.

– Nykyiset mopoautot ovat äärimmäisen vaarallisia kolariturvallisuuden kannalta. Törmäystestit kertovat siitä karulla kielelellä. Mopoautoista puuttuvat käytännössä kaikki nykyaikaiset turvavarusteet. Ei niissä taida olla ABS-jarrujakaan, liiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen sanoo.

Kevytautojen vastustajien leirissä uudistusta pidetään perustelemattomana ja keinotekoisena.

– Tämä on tuote, jolle ei ole minkäänlaista tarvetta, Teknisen kaupan liiton Mikko Summa kiteyttää.

Summan mielestä nuorisolla on jo tällä hetkellä riittävästi vaihtoehtoja liikkua moottoroiduilla kulkupeleillä.

– Suurin osa kaksipyöräisillä ajavista nuorista siirtyisi uudistuksen jälkeen kevytauton rattiin. Jokainen voi päätellä, onko se hyvä vai huono asia.

Summa on huolissaan kevyen liikenteen turvallisuudesta, jos nykyisiä mopoautoja selvästi painavammat kevytautot yleistyvät 15-vuotiaiden kulkupeleinä.

– Mopoauto painaa alle 500 kiloa, kevytauto noin 1 500 kiloa. Energia, joka syntyy massan ja nopeuden summasta on henkilöautossa huomattavasti suurempi. Niin on tuhojälkikin.

Summan mielestä koko vertailu mopoauton ja kevyt­auton välillä on keinotekoinen.

– Vertailukohta on täysin väärä, koska kyseessä on kaksi eri luokan ajoneuvoa. Sama, jos vertaisi henkilöautoa bussiin. Kevytauto on toki turvallisempi niille, jotka ovat auton sisällä. Ulkopuolella olevat ovat turvattomassa asemassa.

Kuljettajille ei vaadita pakollista ajo-opetusta

Liikenneturvan Juha Valtonen on huolissaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta, jos kevytautojen määrä jonakin päivänä yleistyy Suomen tieliikenteessä.

– Ministeriön alkuperäiseen esitykseen kirjattu kevytauton 45 kilometrin nopeusrajoitus nousi eduskunnassa 60 kilometriin tunnissa. Perusteena oli liikenteen sujuvuuden parantaminen. Nopeusrajoituksen noston kääntöpuolena on taajamaliikenteen turvallisuuden heikkeneminen, mikä kohdistuu erityisesti jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin. Kuljettajat ovat nuoria ja kokemattomia, heiltä ei vaadita pakollista ajo-opetusta, Valtonen huomauttaa.

Kyseinen 60 kilometrin nopeusrajoitus on traktorien suurin sallittu nopeus Suomen tieliikenteessä. Kevytautoa saisi nykyisen suunnitelman mukaan ajaa marraskuun alusta lähtien AM121-luokan ajokortilla eli mopoautoajokortilla. Sen saamiseksi läpäistävä sekä teoria- että ajokoe. Ennen liikenteeseen hyväksymistä kevytauto muutoskatsastetaan T1-luokan ajoneuvoksi.

AM-kortille on Suomessa kaksi eri tutkintovaatimusta. Mopokortti pelkällä käsittelykokeella ei riittäisi kevytauton ajamiseen.

Autoliitossa ei uskota, että jalankulkijoiden tarvitsee olla huolissaan nuorista kevytautokuskeista.

– On hassu argumentti, että jalankulkijaturvallisuus olisi uhattuna. Jalankulkijan turvallisuutta lisäävät törmäysjärjestelmät ovat tulossa pakollisiksi uusiin autoihin. Sen jälkeen, kun Euro NCAP -törmäystestit vuonna 1997 tuotiin markkinoille, on otettu valtavia loikkia jalankulkijaturvallisuudessa. Auton rakenteista pyritään tekemään mahdollisimman vähän vahinkoja aiheuttavia, Jukka Tolvanen selvittää.

Tolvasen mukaan suurempi ongelma on, että kokematon nuori pääsee ajamaan nopeusrajoittamatonta autoa saadessaan ajokortin.

– Kun kevytauton kuljettaja saa parin vuoden jälkeen B-kortin, hän on paljon valmiimpi tavallisen henkilö­auton rattiin.

Kevytauto voidaan muutoskatsastaa takaisin tavalliseksi henkilöautoksi

Mopoautoija on kritisoitu etenkin niiden hinnan ja hitauden takia. Ne saattavat tukkia liikennettä maanteillä. Jukka Tolvasen mukaan kevytauto ratkaisee osittain molemmat ongelmat.

– Eihän tässä mopoautoja olla kieltämässä, mutta luulen, että niiden myynti tyssää, jos samaan hintaan saa henkilöauton. Kevytauton etuna on, että sen elinkaarta voidaan jatkaa, jos auto muutoskatsastetaan takaisin tavalliseksi henkilöautoksi nuoren saadessa B-luokan ajokortin. Lisäksi mopoautoissa on kohtuullisen kalliit vakuutusmaksut, ja ne menevät lunastukseen kohtuullisen pienistä kolhuista. Uskoisin, että kevytauton vakuutus on edullisempi.

Jos Suomen kevytautoja koskeva lainsäädäntö toteutuu, kevytautoksi voi muutoskatsastaa vuoteen 2025 saakka aikaisintaan vuonna 2015 käyttöönotetun henkilöauton. Vuoden 2025 jälkeen kevytautoksi kelpaa auto, jonka käyttöönotosta on kulunut alle kymmenen vuotta.

Julkaistu: 6.10.2019