Apu

Kevin Lankinen kasvatettiin MM-maalivahdiksi Christa-äidin KKK-menetelmällä: "En olisi tässä, jos kaveripiiri olisi ollut toinen"

Kevin Lankinen kasvatettiin MM-maalivahdiksi Christa-äidin KKK-menetelmällä: "En olisi tässä, jos kaveripiiri olisi ollut toinen"
Jääkiekon MM-maalivahti Kevin Lankinen kutsuu äitiään mammaksi, onhan hänen lapsuudenkotinsa kotikieli ruotsi. Mikään mammanpoika hän ei silti ole, vaan määrätietoisesti ja itsenäisesti uraa luonut huippu-urheilija.
Julkaistu: 28.8.2019
Huhtikuisena päivänä vuonna 1995 syntynyt poika oli 54 sentin pituinen, potra ja ponteva poika kerrassaan. Hän syntyi perheensä kuopukseksi, isosisko oli häntä puolitoista vuotta vanhempi. Poika sai nimen Kevin.
Kaksikymmentäneljä vuotta myöhemmin poika on aikuinen mies, pituutta 187 senttiä. Hän on yksi suomalaisten sankarileijonista.

MM-kisat toivat sankaruutta Kevin Lankiselle

Kevin Lankisen sankaruus alkoi viime kevään jääkiekon MM-kisoista, kun Suomen joukkue toi yllätyskullan. Hän torjui finaalissa Kanadaa vastaan yli neljäkymmentä kertaa ja nousi yhdeksi kisojen seuratuimmista maalivahdeista.
– Niin, meitähän kritisoitiin ennen kisoja kaikkien aikojen huonoimmaksi maajoukkueeksi, maalivahti Kevin Lankinen hymähtää.
Mestaruutta seurasi sellainen pyöritys ja kansanjuhla, että se tuntui Lankisesta melkein unelta. Loppuottelun näki yli puolitoista miljoonaa tv-katsojaa, ja kansanjuhlaan Helsingin Kaisaniemen puistoon tuli 50 000 riemuitsevaa suomalaista – ja sen jälkeen Tampereelle melkein saman verran.
– Se on ikimuistoinen, hurja elämys, Lankinen sanoo.
Kevin Lankinen sai kokea, miten koko Suomi eli joukkueen menestyksen mukana ja miten kulta yhdisti kansaa aivan samalla tavalla kuin ensimmäinen MM-kulta vuonna 1995.
Menestyksestä ja saavutuksistaan huolimatta Kevin Lankinen on mies, jolla on luistimet vahvasti jään pinnalla ja järki päässä. Menestys ei sekoittanut hänen arvomaailmaansa eikä päämäärätietoisuuttaan.
Kun kuuntelee Lankisen ja hänen äitinsä, Viking Linen tiedotuspäällikkö Christa Grönlundin välistä keskustelua, huomaa, että välit ovat luottamukselliset. Sellaiset kuin aikuisella miehellä ja äidillä parhaimmillaan on, molemmilla on tilaa olla sellainen kuin on. He kunnioittavat toistensa uraa ja valintoja.
Mamma toteaa, että tämän pojan äitinä on ollut helppo olla.
– Paitsi pelien aikana, jolloin jäähallin katsomossa voi olla mielenkiintoisempaa seurata mamman reaktioita ja jännittämistä kuin peliä. Olen sanonut hänelle, että istu alas ja nauti pelistä, Kevin sanoo.
Christa Grönlund puolustautuu ja sanoo, että hän ei todellakaan ole ainoa pelejä jännittävä maalivahdin äiti.
Äitinsä luona Helsingin Töölössä Kevin sanoo, että pelaajauran perusta rakentui jo lapsuudessa kannustavien vanhempien vankkumattomalla tuella.
– Se on kaiken lähtökohta. Piirit, joihin lapsi harrastuksissaan pääsee ja joihin vanhemmat häntä kuljettavat, voivat vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuteen. En ehkä olisi tässä, jos kaveripiiri olisi ollut jokin toinen, Lankinen sanoo istuessaan mamman ison ruokapöydän ääressä.
Kauniin kodin ikkunoiden takana kimmeltää Taivallahti, ja Kevinin hyvin ansaittu kesäloma alkaa olla ohi. Pari viikkoa kului mökillä, mutta sitten piti jo treenata.
– Loma ja rauhoittuminen tulivat tarpeeseen, mutta loma ei merkitse pelaajalle taukoa treenaamisesta. Olen treenannut viime viikot pari kertaa päivässä. Vahva tukeni siinä on monivuotinen yhteistyö fysiikkavalmentajani Ari Räsäsen kanssa.
Christa Grönlund kuuntelee poikaansa ja kiteyttää vanhempien merkityksen lapsen harrastuksissa kolmeen koohon: – Kuljeta, kustanna, kannusta!

Kevin kiinnostui jääkiekosta jo pienenä poikana

Kevin oli neljävuotias, kun hän pihapeleissä kiinnostui jääkiekosta katsoessaan itseään kahta vuotta vanhemman naapurinpojan pelaamista. Silloin asuttiin vielä Vantaan Korsossa.
– Pihapeleistä jääneet kaverit ovat edelleen parhaita ystäviäni. Ystävyyttä ei ole muuttanut välimatka eivätkä erilaiset ammattimme.
Naapurinpojan mennessä kiekkokouluun Kevin pääsi kaukalonlaidalle katsomaan peliä ja aika sukkelasti laidalta jäälle, vaikka hän olikin nuorempi kuin muut pojat.
Mamma Christa Grönlund kertoo, että Kevinin kuskaaminen treeneihin alkoi pian kiekkokoulun jälkeen.
Keviniä kuljettivat jäähallille vuoroin äiti, isä ja isoisä, ja treenikertojen lisääntyessä pelaajapoikien vanhemmat muodostivat yhteisen kuljetusringin.
– Ne olivat onnellisia ja kivoja vuosia, jotka näin jälkeenpäin muisteltuna menivät yhdessä hujauksessa. Alkuun piti sitoa poikien luistimien nauhatkin, mutta vähitellen he oppivat omatoimisiksi, Christa Grönlund sanoo pientä haikeutta äänessään.
Mamma näki, miten Kevin viihtyi harrastuksessaan ja miten liikunnallinen poika oli. Lätkän ohessa hän pelasi sählyä ja jalkapalloa. Moni huippu-urheilija on lapsena ja nuorena harrastanut useita eri lajeja.
– Junnuvuosina opin, miten pelaaminen on parhaimmillaan lajitaidon ohella leikkimistä ja mielikuvaharjoittelua, Lankinen sanoo.
Christa Grönlund muistaa, miten pojat jatkoivat treenien jälkeen vielä katulätkän pelaamista. Siinä oli juuri sitä Kevinin mainitsemaa leikkimieltä.
– Niin innokkaita pojat olivat, että hyvä, jos heidät sai kotiin syömään, Christa Grönlund kertoo.

Ruokahuolto pelasi kotona

Mitä pidemmälle harrastus jatkui, sitä tärkeämmäksi tuli levon ja ravinnon merkitys. Kotihuollon oli pelattava lähes kellon tarkkuudella päivästä toiseen.
– Ravinnosta ei vielä silloin paljon puhuttu, mutta kyllä me osasimme ottaa sen huomioon. Kevinin päästyä juniorimaajoukkueeseen meille vanhemmille pidettiin valaiseva info, jossa muun muassa korostettiin toistojen määrää.
Kevinin viikko-ohjelmaan kuului jo tuolloin kaksikymmentäviisi tuntia liikuntaa.
Ruokahuolto pelasi tarkan aikataulun mukaisesti
Mamma Grönlundille ruoanlaitto ei ollut mikään pakkopulla, vaan edelleen jatkuva harrastus.
– Hänen ruokansa maistuivat, ja työmatkojensa ajaksi mamma kokkasi ruokaa pariksi päiväksi, Kevin sanoo.
Viikonloppuisin ruokahuolto kotona sujui tarkan aikataulun mukaan. Ensin aamiainen, sitten lounas, välipala, illallinen, iltapala.
Liikkuva poika kulutti paljon energiaa.

Amerikka avasi silmät

Kevin muutti Yhdysvaltoihin vuosi sitten ja teki toukokuussa 2018 kaksivuotisen NHL-tulokassopimuksen Chicago Blackhawksin kanssa. Hänen on pitänyt opetella kokkaamaan ja kestämään ero tyttöystävästään ja perheestään.
Samoin äidin oli opeteltava olemaan erossa pojastaaan, ja itku ei ollut kaukana, kun jätettiin jäähyväisiä Helsinki-Vantaalla.
Joulu vietettiin yhdessä Chicagossa.
– Uskon, että tulevasta vuodesta tulee helpompi. Olen oppinut paljon yksin elämisestä kuluneen vuoden aikana ja nähnyt, millaista elämä on Suomi- ja Helsinki-kuplan ulkopuolella. Asun nyt Illinoisin Rockfordissa, se on ikävästi USA:n väkivaltatilastojen top viitosen joukossa. Se avaa kyllä silmät.

Kevin Lankinen

Syntynyt: 28.4.1995 Helsingissä.
Ammatti: ammattilaismaalivahti, viime vuonna tulokas­sopimus Chicago Blackhawksin kanssa.
Perhe: tyttöystävä, vanhemmat, isosisko ja pikkusisko.

Christa ­Grönlund

Syntynyt: 21.11.1969 Helsingissä.
Ammatti: Viking ­Linen tiedotus­päällikkö.
Perhe: puoliso, ­ tytär ja poika.
Kommentoi »