Image

Kevättalven parhaat levyt



Kevättalven parhaat levyt

Vesta, Karina, JOnathan Wilson ja Car Seat Headrest Oskari Onnisen arvioissa.
Teksti Oskari Onninen
Kuvat Andre Pozusis

Car Seat Headrest: Twin Fantasy (Face to Face) (Matador)

Nirvanan viimeisellä levyllä Kurt Cobain pyytää Leonard Cohenin tuonpuoleista. Car Seat Headrestin kappaleessa Cute Thing Will Toledo pyytää Frank Oceanin ääntä. Eikä oikeastaan tarvitsisi, sillä 25-vuotias Toledo on parasta, mitä kitaraindielle on tapahtunut aikoihin! Hänen Car Seat Headrest -yhtyeensä ottaa perinteestä hyvät puolet ja parantaa huonoja. Twin Fantasy on uudelleenluotu versio vuoden 2011 albumista, tunti ja kymmenen minuuttia keskimäärin seitsenminuuttisia kappaleita, jotka ovat kuin nykyaikaistetut Jarvis Cocker ja Pavement tekisivät oman versionsa Se-yhtyeen klassikosta ...ja me tehtiin rakkautta.

Jonathan Wilson: Rare Birds (Bella Union)

Tekikö The War on Drugs viime vuoden suosikkilevysi? Onko bändin musiikki mielestäsi häiritsevän intensiivistä? Kaipaatko rockilta noloutta? Vastaat mihin tahansa kohtaan ’kyllä’ tai ’ehkä’, et ehkä selviä ilman tähtituottajana tunnetun Jonathan Wilsonin kahdeksatta soololevyä. Rare Birds sisältää täyden cd-mitan verran upottavan pehmeää ja supersovitettua aikuisrockia ja 80-lukulaista noloprogea, jota kuunnellessa hiukset ja parta kasvaa ja nuorikin vanhentuu – mutta ei voisi olla tyytyväisempi kohtaloonsa. Sunset Blvd -kappale kuulostaa The Wall -ajan Pink Floydilta, onhan Wilson keikkaillut juuri Roger Watersin yhtyeessä. Vielä parempia ovat innoton Over the Midnight -single ja Hard to Get Over, joka on kuin Toto soittaisi Elbow’ta, joka soittaisi Totoa. Ihanaa! Hirveää!

Karina: Karina (Playground)

Karina olisi helppo niputtaa mielikuvatasolla Terhit, Joelit ja muut -tyyppiseksi ”söpöksi” ihastumisfolkiksi. Sen sijaan yhtye on ensimmäinen, joka onnistuu tekemään Suomessa PMMP:n jälkeistä musiikkia. Se tarkoittaa sitä, että PMMP:n vaikutus kuultaa läpi melodioissa ja sanoittaja Karin Mäkiranta on Paula Vesalansa opiskellut, vaikka musiikki on aivan erilaista. Ainoan suoran viivan voi vetää PMMP:n Matkalaulu-loppurahastusalbumin hidasteluversioihin. Karinakin eksyy heti, kun Mestarit-kappaleeseen tungetaan americanan jäntevyyttä. Hiljainen ja introvertti yhtye Karina on. Siksi sen kannattaa käyttää neljännes levystään instrumentaalisiin Alkuun ja Loppuun, jotka muistuttavat Grouperia jos jotakin.

Vesta: Lohtulauseita (Etenee)

Jori Sjöroosin levyhyllyssä on suomalaisen popin menneisyys ja tulevaisuus. Muuta ei voi ajatella, kun miettii ensin PMMP:tä, sitten Paula Vesalan uutta Radio Suomipop -uraa ja kuuntelee lopuksi Vestan debyyttialbumin. Sen ovat tuottaneet artisti itse sekä Jori Sjöroos, eikä viitteitä esimerkiksi Sjöroosin hehkuttamaan Selena Gomeziin ja erinomaisen nimikappaleen taustalla hehkuvaan Beach Houseen voi olla kuulematta. Tekstimusiikkia levy silti on, ja Vestan yltiöhenkilökohtaiset ja hänen omaa artistiuttaan kommentoivat tekstit levyn paras anti.

Julkaistu: 11.4.2018