Apu

Keväiset menot: soitimilla ja kutupaikoilla käy nyt vilske – kuvat

Keväiset menot: soitimilla ja kutupaikoilla käy nyt vilske – kuvat
Keväällä on aika kokoontua soitimille ja kutupaikoille. Nyt on metso- ja teerikukkojen aika esitellä itseään ja lammikot kuhisevat pullistelevista sammakkokoiraista.
Julkaistu: 16.4.2022

Kevyt sumu leijailee metsässä.

On hämärää, auringon nousuun on tovi. Linnut ovat heränneet ja mustarastaat ja punarinnat lavertelevat kilvan. Laulantaan osallistuvat myös peippo ja punakylkirastas ja koko metsä raikaa.

Metson soidinäänet, näppäily, kulaus ja soidinlaulun kiihkein osa, hionta, ovat varsin hiljaisia eivätkä kanna kauas.

Pikkulintujen ääniin sekoittuu kaikuva, kiihtyvä näppäily, sen päättävä kulaus ja päätteeksi hionta kuin kovasimien hankaus toisiaan vasten.

Metsokukko on saapunut soidinpaikalle.

Metsästä kuuluu rymähdyksiä, kun lisää suuria lintuja laskeutuu lähipuihin. Ne pudottautuvat alas ja alkavat näppäillä. Linnut vaeltavat soidinreviireillään siivet maata viistäen ja viuhkamainen pyrstö levällään.

Soidinalueen keskustaan on kova pyrky. Laidemmalla olevien kukkojen on haastettava keskellä hallitsevia, voimakkaita kukkoja vallatakseen itselleen paremman paikan päästäkseen pariutumaan soitimelle laskeutuvien naaraiden kanssa.

Pullisteleva urosteeri on vaikuttava näky. Soidinpaikka täyttyy kujertavasta pulputuksesta ja suhauksista.

Soilla voimiaan mittelevät teeret. Teeret astelevat soidinreviirillään matalina pehmeästi pulisten. Naapurien kanssa on jatkuvaa toraa ja reviirille pyrkivän kilpakumppanin se ajaa päättäväisesti pois. Urokset uhoavat ja uhkailevat, sitten syöksyvät kohti mutta jarruttavat viime hetkessä. Jos kumpikaan ei anna periksi, linnut ottavat yhteen höyhenet pölisten.

Teerikanat laskeutuvat suolle valitsemaan parittelukumppaniaan. Useimmat naaraat valitsevat keskiosan vahvimman kukon, mutta kiihkeä torailu antaa mahdollisuuksia myös muille teerikukoille.

Viimeiset lumet ovat vasta sulamassa, kun sammakot kokoontuvat perinteisille kutupaikoilleen. Hyvillä kutupaikoilla kurnutus kuuluu satojen metrien päähän, kun eläimet panevat parastaan. Huhtikuussa tulvarannoilla, vesikuopissa ja lammissa voi olla satoja sammakoita muutaman kiihkeän kevätpäivän ajan.

Naaraan havaitessaan koiras pyrkii sen selkään. Samaan kyytiin pyrkii muitakin koiraita. Koiraita on enemmän kuin naaraita ja kiihkoissaan ne yrittävät takertua myös toisiinsa. Siitä syntyy melkoinen molske ja varoitusäänet sinkoilevat.

Rupikonna aloittaa soitimensa sammakkoa hiukan myöhemmin, vapun tienoilla. Kutupaikat voivat olla järvien ja murtovesilahtien rantamilla, syvemmissä vesissä kuin sammakolla.

Soitimella naaraita on vähemmän kuin ­koiraita ja koiraat yrittävät tarttua myös toisiin koiraisiin. Ahdisteltu koiras päästää varoitusäänen, mistä ahdistelija huomaa erehtyneensä.

Koiraat saapuvat paikalle pari päivää naaraita aikaisemmin ja järveltä kuuluu ”kvark kvark kvark” -konsertti.

Naaraiden saapuessa ne saavat nopeasti koiraan selkäänsä. Parhailla kutupaikoilla voi olla tuhansia konnia ja molske on sen mukainen.

Saman naaraan kimpussa on usein monta koirasta vellovana parittelupallona. Naaras voi jopa tukehtua koiraiden kiihkeisiin huomionosoituksiin.

Naaras laskee mätimunansa pitkinä, jopa kuuden metrin pituisina nauhoina ja koiras hedelmöittää ne. Naaraat nousevat maalle heti kudun jälkeen, koiraat jäävät kurnuttamaan vielä toviksi.

Kommentoi »