Keskittyminen takkuaa, jos ympäristössä on paljon melua ja visuaalista hälyä, ihmisiä kulkee edestakaisin eikä saa olla hetkeäkään rauhassa. Ihmiset ovat myös erilaisia keskittymiskyvyltään, ja elämäntilannekin vaikuttaa. Toiset pystyvät työskentelemään hyvin, vaikka lapset leikkisivät samassa huoneessa.

Taustaäänen määrä sinänsä ei kerro, onko se häiritsevää. Esimerkiksi puron solina ja muut luonnon äänet voivat jopa parantaa keskittymistä, koska ääneen ei tarvitse reagoida.

Kun ihminen yrittää tehdä useaa asiaa yhtä aikaa, ei ole tavatonta, että sähköposti lähtee liikkeelle keskeneräisenä ja liitetiedostot unohtuvat. Digitaalinen viestintä on nopeaa, mutta valitettavasti vauhdin hinta on joskus laadun heikkeneminen.

Keskittyminen on tuhoon tuomittua, jos kännykässä, tabletissa tai tietokoneessa aukeaa vähän väliä ponnahdusikkunoita ja kaikki laitteet piippailevat taukoamatta. Tosin merkkiääni on hyödyllinen, jos odottaa tärkeää viestiä. Älylaitteitakin voi käyttää fiksusti. Somepaasto ei välttämättä ole toimiva keino, kun etsii hyvää tapaa käyttää sosiaalista mediaa. Parempi olisi kehittää tapoja, joihin voisi sitoutua päivittäin. Voi sopia esimerkiksi tietyn kellonajan, jonka jälkeen sulkee digilaitteet. Arjen korjaaminen on parempi vaihtoehto kuin lyhyet tempausmaiset kuurit.

Varaa aikaa hitaalle, mukavalle tekemiselle, niin mieli lepää hetken aikaa. Se voi olla vaikkapa koiran kanssa kävelyä, kirjan lukemista tai sukan kutomista – jotain sellaista, mikä on itselle tärkeää. Silloin tekemiseen on helppo uppoutua.

Hidas tekeminen rauhoittaa ja laskee pulssia heti, mutta sillä on myös pitkäaikaisia vaikutuksia. Se on yksi tapa treenata aivoja. Keskittymiskyky pysyy yllä, kun tekee säännöllisesti myös hitaita hommia. Tekemisemme vaikuttaa aivoihin vähän samaan tapaan kuin lihasten käyttö lihaksiin.

Jos ajatus pätkii ja mieli sinkoilee asiasta toiseen, syynä voivat olla liian lyhyet yöunet tai muut nukkumisen haasteet, esimerkiksi unirytmin muutokset. Jos arkisin pitää herätä aikaisin, viikonloppuna on suuri houkutus nukkua myöhään, mikä taas kostautuu maanantaina. Jos uni ei ole tarpeeksi laadukasta ja elvyttävää, keskittymiskyky kärsii, vaikka unen määrä olisi riittävä.

Erilaisista rentoutusharjoituksista ja unisovelluksista voi etsiä itselleen hyvää tapaa rakentaa unta. Myös työterveyshuollossa järjestetään uniryhmiä, joissa nukkumisen taitoja harjoitellaan porukassa.

Työelämä on muuttunut. Aikaisemmin oli enemmän rutiininomaisia työtehtäviä, mutta nykyään monet tällaisista töistä ovat siirtyneet koneille ja automaateille. Työtehtäviä on myös yhdistelty, ja sama henkilö voi hoitaa useita tehtäviä. Silloin työtehtävät eivät välttämättä sovi kovin hyvin yhteen.

Joskus keskittymiskyky sakkaa ihan siksi, että on luistanut tauoista. Jos on tottunut pitämään kahvipaussin tiettyyn aikaan, kannattaa miettiä, palveleeko tapa omia tarpeita. Mitä jos tauko olisi eri aikaan tai pitäisi pari lyhyempää taukoa? On hyvä pohtia, osuvatko tauot niihin hetkiin, jolloin taukoa oikeasti tarvitsee. Tavoite ei ole kuitenkaan ole se, että kaikki olisivat yksinään taukohuoneessa. Välillä on piristävää vaihtaa työkaverinkin kanssa muutama sana. Jumppakuminauhat kahvihuoneessa toisivat liikettä taukoihin. Tauot kannattaa muistaa myös etätöissä. Esimerkiksi pienet kävelylenkit työpäivän lomassa tekevät hyvää.

Jos työskentelee läppärin ääressä, kannattaa nousta välillä seisomaan ja pyöritellä hartioita. On tärkeää katkaista istuminen. Yksi hyvä keino on nousta seisomaan, kun vastaa puhelimeen.

Asiantuntija: professori, aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopisto.