Apu

Kempeleen tonttijonossa kuvastuvat suurten kaupunkien ja kehyskuntien väliset jännitteet



Kempeleen tonttijonossa kuvastuvat suurten kaupunkien ja kehyskuntien väliset jännitteet

Sorakuoppien, junaradan ja moottoritien pirstomasta Kempeleestä kasvoi niin houkutteleva, että kansa jonottaa kunnan tontteja päiviä ja öitä autoissa ja asuntoautoissa. Kempeleen tonttijonossa kuvastuvat myös suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien kehyskuntien väliset jännitteet.
Teksti Tapio Mainio
Kuvat Kai Tirkkonen

Pitkä nauha asuntoautoja jonottaa Kempeleen kunnantalon edustalla. On torstai ja marraskuun ensimmäinen päivä ja kyse on jostain muusta kuin karavaanareiden kokoontumisajoista tai ämpäreidenjaosta.

Jonon kärki on ehtinyt viettää autoissaan ja asuntoautoissaan jo kaksi päivää ja yötä.

Jonon mittaa ihmettelemään tullut Kempeleen kunnan rakennustarkastaja Hannu Paasovaara kertoo, että syy jonoon on kunnantalolla selvillä. Ollaan nimittäin lähellä Oulun kaupungin rajaa, ja Kempeleen kunnassa sijaitsevat Linnakankaan asuinalueen 17 uutta omakoti- ja paritalotonttia aiotaan myydä varausjärjestyksessä perjantaina kello seitsemästä alkaen.

– Saavuin ensimmäisenä jonoon tiistaiaamuna kello kuusi saadakseni perheelleni omakotitontin ja ehdottomasti Kempeleestä, kertoo tonttia useita päiviä jonottanut ja asuntoautossa yöpynyt Ronald Putnoki.

Slovakiasta Suomeen vuonna 1999 muuttaneella Putnokilla on suomalainen vaimo ja kolme lasta. 

Oulunsalossa asuva Ronaldin työkaveri Jaani Korkeakoski kantaa jonottajalle mukissa lämmintä kahvia ja pussillisen munkkeja.

Palvelut ja kaavoitus eivät pysy kysynnän mukana

Outi Metsikkö tuo termospullolla kahvia miehelleen Janne Metsikölle, joka on yöpynyt jo toisen yön henkilöautossa makuupussissa. Ajokki on jonossa sijalla 8.

– Asumme paritalossa, mutta haaveena olisi rakentaa omakotitalo. Emme halua Kempeleestä Ouluun, sillä täällä on paremmat ja sujuvammat palvelut, Janne Metsikkö kertoo.

Viimeksi samalta Linnakankaan alueelta myytiin 16 tonttia tarjouskilpailun perusteella. Hakijoita oli 56.

– Tänä vuonna Kempeleeseen valmistuu noin 100 uutta omakotitaloa. Reilusti enemmän olisi rakennettu, mutta palvelut ja kaavoitus eivät pysy kysynnän mukana. Kasvun pitää olla hallittua, Paasovaara sanoo.

Kempeleen imu on yllättänyt myös kunnan virkamiesjohdon. Suurten kaupunkien kehyskunnista nopeimmin kasvoivat Kempele ja sen eteläpuolella sijaitseva Liminka, kun tutkittiin väestönmuutosta vuosina 2015–2017, kertoo aluetutkija Timo Aro.

Tämän vuoden puolella väkimäärä on Kempeleessä jatkanut kasvuaan, mutta Limingassa se on tasoittunut.

Nuorekas ja ketterä imago

18 000 asukkaan Kempeleen imu perustuu sijaintiin ja palveluihin.

– Kempeleellä on nuorekas ja ketterä imago. Sitä on ruokkinut kunnanjohtaja Tuomas Lohi, joka on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Kempele on myös hyötynyt siitä, että se jäi Oulun suuren kuntaliitoksen ulkopuolelle. Ouluun liittyneet kunnat, kuten Oulunsalo ja Haukipudas, ovat taantuneet, Aro kertoo.

Tiivistetysti Kempele noukkii rusinat pullasta, sillä kempeleläiset käyttävät naapuri Oulun palveluita. Suurkuntaliitos olisi Aron mukaan onnistunut paremmin, jos Kempele olisi lähtenyt siihen mukaan.

Elettiin vuodenvaihdetta 2013, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii liittyivät Suur-Ouluksi, josta tuli väkiluvultaan Suomen viidenneksi suurin, noin 202 000 asukkaan kaupunki. Liitoskivuista kärsitään Suur-Oulussa edelleen.

Osa Oulun kaupunginvaltuutetuista toimii yhä kuin liitosta ei olisi tapahtunutkaan. Valtuustossa on keskikaupungin puolue ja reuna-alueita puolustavat entisissä liitoskunnissa asuvat valtuutetut.

– Ouluun liittyminen oli Oulunsalon päättäjiltä suurin virhe. Kaikki on mennyt huonompaan suuntaan, kun oulunsalolaiset eivät voi enää päättää omista asioistaan, harmittelee Oulunsalon Shellin terassilla kahvia juova antenniyrittäjä Aleksanteri Bau.

Hän on asunut Oulunsalossa 40 vuotta. Liitosvaiheessa Oulunsalossa oli noin 10 000 asukasta.

Bau myöntää kempeleläiselle kahvipöytäkaverille Tapio Kiljolle, että Oulunsalo on hävinnyt Kempeleelle ikiaikaisen kisan paikkakuntien paremmuudesta.

Aiemmin Kempele miellettiin valtateiden ja rautatien rikkomaksi läpikulkupaikaksi, jonka keskusta oli soramonttujen pilaama. Sen sijaan Oulunsalolla oli vahva identiteetti, joka kasvoi lentokentäntien varteen nousseilla yrityksillä. Oulunsalon kunta markkinoi väylää laatukäytävänä.

Nyt uudet yritykset haluavat sijoittua Kiljon mukaan lentokentäntien Kempeleen puoleisille uusille yritystonteille. Sen sijaan entisen Oulunsalon puolella yritystoiminta on lähes pysähdyksissä.

Uusi jättimäinen suurkaupan keskittymä

Kempeleen kunnalla on maakaistale, joka ulottuu mereen Vihiluodon kohdalla. Sillä kohtaa sijaitsee lentokentäntien varressa muun muassa sykemittareita valmistavan Polar Electron pääkonttori ja sitä vastapäätä korkea toimistokiinteistö, jossa istuu suurin osa Kempeleen kunnanjohtoa.

Lisäksi Kempele panostaa uuteen yrityskeskittymä Zatelliittiin kilometri kauppakeskus Zeppelinin pohjoispuolella, jonne valmistui vasta moottoritieltä uusi liittymä.

Kempeleen kunnan osuus 10,7 miljoonan liittymästä oli 7,7 miljoonaa euroa. Zatelliittiin on kaavoitettu runsaasti yritystontteja, joilta on näkymä valtatie 4:n moottoritielle.

Zatelliittiin on kaavailtu myös suurkaupan, kuten huonekaluliikkeiden keskittymää, jonka pinta-ala olisi 70 000 neliöä. Zeppelinin pinta-ala 35 000 neliötä.

Oulun velka nousee 763 miljoonaan euroon

Oulun kaupungin ensi vuoden talousarvion loppusumma on noin 1,3 miljardia euroa. Velka nousee 763 miljoonaan euroon, mikä on peräti 106 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna, vaikka kaupunginjohtaja Päivi Laajalan punakynä on viuhunut hallintokuntien monien toiveiden yli.

Kaupungin menoja yritetään suitsia lähiaikoina julkistettavalla uudella palveluverkkosuunnitelmalla. Kaupungin palveluksessa on 11 000 työntekijää.

Yksi vaihtoehto on, että Oulunsalon lukio lakkautetaan. Samalla kadun toisella puolella sijaitseva kirjasto siirrettäisiin lukion tiloihin.

– Kirjaston asiakkaat ovat kysyneet huolestuneina kirjaston tulevaisuudesta. Kirjaston siirto on ajatuksena mahdoton, sillä tämä rakennus on suunniteltu kirjastoa varten, sanoo Oulunsalon kirjaston kirjastovirkailija Susanna Niiranen ahdistuneena.

Modernia arkkitehtuuria edustava kirjasto sijaitsee liikekeskus Kapteenissa, joka on Oulunsalon sydän. Kirjasto on myös Suur-Oulun uusin ja modernein.

Moni kempeleläinen käyttää lähellä sijaitsevan Oulunsalon kirjaston palveluja.

Vastaavasti noin 800 Oulun ja ympäristökuntien asukasta käyttää Kempeleen terveyspalveluja, koska ne koetaan muita seudun kuntia paremmiksi.

– Kävimme jonkin aikaa asumassa Oulussa, mutta palasimme Kempeleeseen, sillä emme halunneet kärsiä pitkistä jonoista terveyskeskukseen, neuvolaan ja hammashoitoon, sanoo Vesa Nurro, joka saapuu lastensa kanssa pyörällä Kempeleen terveyskeskukseen.

Oulun vetovoimasta ei kirjoiteta

Suur-Oulussa alueellisia muutoksia seurataan tarkkaan. Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen sanoo, että kasvava Oulu on edelleen vetovoimainen kaupunki.

– Meillä on ollut uusille kysytyimmille asuinalueille, kuten Hiukkavaaraan, noin sata hakijaa jokaista omakotitonttia kohden. Siitä ei ole kirjoitettu lehdistössä mitään, Oikarinen huomauttaa.

Silti yleiseen taloustilanteeseen nähden Oululla pitäisi mennä paremmin.

Miksi yritykset menevät mieluummin Kempeleen puolelle?

– Meillä ei ole riittävästi tontteja moottoritien varressa. Yrittäjät haluaisivat, että yritys näkyisi moottoritielle, Oikarinen sanoo.

Kempele imee myös yritysmenestystä

Kempeleen imu yrityspuolella on kunnanjohtaja Tuomas Lohen mukaan syntynyt kuuntelemalla yrittäjiä ja heidän toiveitaan.

– Mietimme ylipäätään, mikä on kunnan rooli elinkeinojen kehittämisessä: pitääkö meidän olla kehittämässä yrityksiä ja niiden liiketoimintaa? Tulimme siihen tulokseen, että kunnan tärkein tehtävä on luoda yritykselle edellytykset sijoittua tälle alueelle, Lohi kertoo.

Lohen mukaan kuntaan palkatun uuden elinkeinojohtajan tärkein tehtävä on myydä tontteja ja houkutella yrityksiä.

– Tulokset näkyvät, Lohi sanoo.

Lisäksi Kempele on lisännyt työntekijöitä kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa sekä panostanut viestintään.

– Yrittäjät ovat lyhytpinnaisia, kaiken pitää tapahtua nopeasti. Rakennusluvan läpimenoaika on 2–3 viikkoa. Luvat eivät jää täällä roikkumaan. Samoin lupaprosessi on täysin sähköinen, Lohi kertoo.

Kempele on myös hankkinut runsaasti hyvää kaavamaata hyviltä paikoilta, kuten uudeksi vetovoimakeskukseksi rakennettavasta Zatelliitista. Sinne sijoittuu uusia yrityksiä, jotka tarjoavat uusia työpaikkoja.

– Yrittäjät ovat jakaneet toistensa kanssa Kempeleestä saatuja hyviä kokemuksia. Yrittäjät ovatkin meidän parhaita yritysasiamiehiämme, Lohi kertoo.

Ketteryyden ja nopeiden liikkeiden perusta on Lohen mukaan siinä, että strategia on selvä ja päättäjät ja virkamiehet luottavat toisiinsa.

Julkaistu: 8.11.2018