Apu

Kemian Nobel kaikkien aikojen vanhimmalle voittajalle – Huikea keksintö tehtiin jo 90-luvulla


Kemian Nobel-palkinnon saajien kehittämä laite on lähes jokaisen taskussa.
Kuvat Adobe Stock, Niklas Elmehed/Nobel Media 2019

John B. Goodenough, M. Stanley Whittingham ja Akira Yoshino ovat vuosikymmenien ajan kehittäneet erikseen ja yhdessä litiumioniakkuja, joita on nykyään kaikkialla kännyköistä tietokoneisiin ja autoista partakoneisiin. Kolmikko sai työstään tämän vuoden kemian Nobel-palkinnon. Saksalaissyntyinen 97-­­vuotias Goodenough on kaikkien aikojen vanhin Nobel-voittaja.

Litiumioniakut olivat suuri mullistus tullessaan markkinoille vuonna 1991. Ne ovat kevyitä, tehokkaita ja uudelleenladattavia. Litiumioniakku pystyy varastoimaan suuria energiamääriä. Sen toiminta ei perustu elektrodeja kuluttaviin kemiallisiin reaktioihin, vaan litiumionien jatkuvaan virtaan anodin ja katodin välillä.

Sähköisen liikenteen kasvun ja uusiutuvan energian käytön vuoksi akkuala on maailmalla hurjassa kasvussa. Business Finland vauhdittaakin Suomen nousua akkuliiketoiminnan kansainväliseen kärkeen.

Syyt ovat selvät. Suomi on niitä harvoja maita, jonka maaperässä on kaikkia keskeisimpiä litiumioniakkujen valmistuksessa tarvittavia mineraaleja. Suomessa on myös huipputason teknologiaosaamista.

Virtuaalimetsästä potkua työpäivään

Kun työpaikalla stressi ja kiire kiristävät päätä, voi metsävideon katselu helpottaa. Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimus selvitti ensi kertaa Suomessa virtuaalisten luontoympäristöjen hyötyjä työkuormituksesta palautumisessa.

39 tietotyöläistä kävi iltapäivisin taukohuoneessa, jossa heille arvottiin taukotyyppi: metsä- tai vesivideo äänellä, pelkkä äänimaisema tai pelkkä istuminen hiljaisessa huoneessa. Vaikutuksia selvitettiin sydämen sykevälimittausten ja kysymysten avulla. Kaikki taukotyypit palauttivat stressistä, mutta metsävideo eniten.

Professoreita x 3

1. Vaasan yliopisto aloittaa kolmivuotisen yhteistyön Vaasan ­Yrityskylä Alakoulun kanssa. ­Yliopiston Yrityskylätilassa 6.-luokkalaiset tekevät rehtorin, tutkijan ja professorin töitä. Yrityskylä on koululaisten oma pienoiskaupunki, joita on Suomessa kymmenellä paikkakunnalla.

2. Suomen yliopistomaailmassa kuohui 1960-luvulla, kun vanha malli yliopistojen autonomiasta ajautui kriisiin. Opiskelijaliike alkoi ajaa yhtäläisen äänioikeuden mukaista mies ja ääni -periaatetta. Professorit kokosivat voimansa ja perustivat Professoriliiton lokakuussa 1969.

3. Tampereen ja Turun yliopistoissa työskentelevä Juho Hamari on maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. Pelillistäminen tuo pelien toimintaa ja ­dynamiikkaa opetukseen, työ­elämään ja palveluihin.

Julkaistu: 31.10.2019