Apu

Kellot soivat myötätunnosta Aleppolle kirkoissa – pitäisikö niiden soida muuallakin?

1


Kellot soivat myötätunnosta Aleppolle kirkoissa – pitäisikö niiden soida muuallakin?

Kaikki lähti pienestä ajatuksesta, jolla oli lopulta suuri vaikutus. Kallion kirkosta lähteneestä aloitteesta kirkonkelloja soitetaan myötätunnon eleenä Aleppon pommitusten uhreille jo reilusti yli 300 kirkossa ympäri maailmaa.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Kirsti Tuura

Syyrian konfliktin aiheuttama tragedia on aiheuttanut jo lokakuussa julkaistun EU-tiedotteen mukaan 250 000 ihmisen kuoleman ja neljän miljoonan pakolaisen pakenemisen maasta – ja on näin maailman lähihistorian suurin humanitäärinen katastrofi.

Euroopan unionin ulkoministerit tuomitsivat tiistaina voimakkaasti Venäjän voimankäyttöä Itä-Aleppoon kohdistuneissa toimissa ja näkivät ”tahallisen voimankäytön kohdentamisen sairaaloihin, lääkintähenkilökuntaan, kouluihin, keskeiseen infrastruktuuriin ja pommien sekä kemiallisten aseiden käytön johtavan katastrofaaliseen eskaloitumiseen, jotka voivat yltää sotarikoksiksi.”

Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo heräsi jälleen synkkiin uutisiin Aleppon pommituksista viime keskiviikkona. Pitkittyneen kaaoksen symboliksi asettuneesta Alepposta kantautui jälleen tietoja, että sotatoimet olivat tiivistyneet.

– Olin lähdössä kiireellä tuomiokapitulin istuntoon aamun jutut lukeneena, kun puhelin soi, Laajasalo kertoo.

Langan päässä oli lukuisia tapahtumia kuten ravintolapäivää ideoinut Olli Sirén, joka oli lukenut ja katsonut Laajasalon tavoin samat surulliset tiedot kriisin keskeltä. Puhelu ei ollut pitkä, mutta siinä ehti syntyä pieni ajatus, jolla tulisi olemaan myöhemmin suuri merkitys.

– Valehtelematta puhelu kesti alle minuutin. Olli kysyi voitaisiinko soittaa kirkon kelloja Aleppon vuoksi ja voisimmeko aloittaa tänään.

Tilanneanalyysi ja tunnekokemus Syyrian kriisistä kohtasivat.

– Sanoin Ollille niiltä sijoilta, että tehdään tämä, Laajasalo sanoo.

Kellojen soitto aloitettiin ja niitä aiotaan jatkaa päivittäin maanantaihin 24. lokakuuta saakka, joka on YK:n päivä. Kellot soivat päivittäin tasan viideltä iltapäivällä.

– Se ei ole kirkon näkökulmasta vain YK:n päivä vaan se on rukouspäivä rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta, Laajasalo muistuttaa.

Nyt mukana on yli 300 kirkkoa Suomesta ja ympäri maailmaa. Kellot ovat soineet mm. Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja ympäri Eurooppaa – ja tapauksen on huomioinut myös brittiläinen valtamedia BBC.

Aleppon kellot –tapaus on ensimmäinen kerta, kun Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat ovat soittaneet kellojaan näin laajasti myötätunnon eleenä kansainvälisessä kriisitilanteessa. Laajasalo toivoo, että Suomessa yhä useampi seurakunta liittyisi ja kutsuisi mukaan myös ystävyysseurakuntia ympäri maailmaa. Aleppon kellot –ilmiön leviämistä voi seurata esimerkiksi bellsforaleppo.org –verkkosivustolla.

– Ehdottomasti koskettavinta on se, että me emme voi tarkkaan ja aivan täsmällisesti tietää, miten tapaus on levinnyt. Ajatus on kuitenkin se, että kaiku on suurempi kuin alkuperäinen ääni, Laajasalo sanoittaa.

Laajasalon mukaan Aleppon kellot -ilmiö on seliteltävissä sillä, että ihmisillä taustoihin katsomatta on ollut sama moraalinen arvio tilanteesta ja sama hengellispsykologinen lohduttomuus tilanteesta ja ihmisten puuttumis- ja vaikuttamiskyvyttömyydestä.

– Alkuperäinen ääni oli aika pieni, mutta on ollut liikuttava kokemus nähdä, että ihmiset erilaisista ympäristöistä Suomessa ja ulkomailla ovat sanoneet, että tämä on se, mitä pitää tehdä.

– Kirkossa harvat asiat tapahtuvat päivissä, tunneissa tai minuuteissa – mutta nyt tapahtui. Sieltä ja täältä tuli pian viestejä: Pälkäne mukana, Lieto mukana tai esimerkiksi Lauttasaari mukana, Laajasalo kertaa.

– Maailmassa ei ole tehty (lapsille) näin pahaa väkivaltaa toisen maailmansodan jälkeen: kaksi miljoonaa lapsipakolaista, kahdeksan miljoonaa lasta avun tarpeessa. Kaikkia sodan sääntöjä on rikottu, YK:n lastenjärjestön Unicefin Lähi-idän tiedottamisen aluepäällikkö Juliette Touma kommentoi Ylelle Aleppon tilanteesta.

Lausunto sai myös Laajasalon pysähtymään ja pohtimaan Syyrian julmuuksien mittakaavaa.

– Poliitikkojen tehtävä ympäri maailmaa on äärimmäisen vastuullinen ja siten äärimmäisen vaikea. On ymmärrettävää, että tämä on poliittisesti monimutkainen tilanne, mutta samanaikaisesti tämä on nähdäkseni myös moraalisesti hyvin yksinkertainen tilanne. Kristus sanoo, että autuaita ovat rauhantekijät, Laajasalo kiteyttää.

Laajasalo korostaa, että Aleppon kellot eivät ole kirkolta poliittinen kannanotto.

– Juttu on siinä, että tämän ei ole tarkoitus olla meuhkaavaa kellojen soittoa, vaan sen tarkoitus on, että ne saisivat ihmisiä kuuntelemaan ja pysähtymään.  Kellot soivat Aleppon uhreille, mutta ne soivat myös meille. 

– Ne herättelevät meitä, mutta ne ovat samalla rukous meidän kaikkien puolesta näin rauhattoman tilanteen vallitessa.

Syyrian julmuudet palaavat Laajasalon mieleen päivittäin.

– Sisällissota on karmein sodanmuoto. Sukupolvet tulevat tätä loppumisenkin jälkeen selvittämään ja kantamaan mukanaan. Sisällissodassa ei ole enää kirkkaita ryhmittymiä. Puhdasten pulmusten aika koko konfliktissa on jo mennyt.

– Siellä on hyvin epämääräisiä, osin kirkkaasti jihadistisia kapinallisryhmiä, sitten hallinto, joka suurvaltapoliittisesta pattitilanteesta johtuen kykenee tekemään asioita, jota sodissa harvoin tehdään, Laajasalo pohtii.

Länsimaiden kyvyttömyyttä lopettaa Venäjän ja Syyrian toimet ovat herättäneet paljon huomiota mediassa epäselvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Ehkä siksikin läntisessä seisovan veden ilmapiirissä, Aleppon kellojen liike on saanut niin suuren huomion Suomessa. 

Kellot soivat jo kirkoissa, ehkä ne alkavat soida pian myös muualla, joka johtaisi toimenpiteisiin, joilla rauha saataisiin vihdoin maahan.

– Kellot ovat muistutus näännytettyjen siviilien tilanteesta, mutta myös kuolleiden muistolle ja kirkon ilmaus, että tämä on rukous sen puolesta, että vielä kerran rauha koittaisi.

Teksti Samuel Savolainen, Kuvat Kirsi Tuura

Julkaistu: 19.10.2016