Apu

Kelloja siirretään taas tunnilla kohti kesää – Tutkijoiden mukaan kesäaika häiritsee ihmisen biologista rytmiä ja aiheuttaa jopa univajetta

Kelloja siirretään taas tunnilla kohti kesää – Tutkijoiden mukaan kesäaika häiritsee ihmisen biologista rytmiä ja aiheuttaa jopa univajetta
Kellojen siirtelystä on haluttu luopua sen aiheuttamien unihäiriöiden vuoksi. Suomi on ajanut Euroopan unionissa muutosta asiaan jo muutaman vuoden ajan.
Julkaistu: 27.3.2021
Olipa maa poikkeustilassa tai ei, puolivuosittainen riesa on edessä täysin normaaliin tapaan sunnuntaina 28. maaliskuuta aamuyöstä. Tuolloin Suomi siirtyy kesäaikaan, ja kelloja siirretään tunti eteenpäin. Yökyöpelit voivat tehdä sen viralliseen aikaan eli kello kolmelta aamuyöllä.
Kesäaikaan siirtyminen on nykyään lukittu EU-direktiivillä. Suomi on ajanut unionissa pari viime vuotta kellojen siirtelyn lopettamista. Euroopan parlamentti päätti 2019 äänestyksessään, että kellojen siirtelystä luovutaan vuonna 2021. Päätös on edelleen jumissa EU:ssa ja odottaa toteuttamistaan.
Unionin moniportaisessa päätöksenteossa parlamentin sana ei ole viimeinen totuus. Monet jäsenmaat suhtautuvat nihkeästi kellojen siirtelyn lopettamiseen. Komissiolla taas on ollut kädet täynnä paljon vakavampia asioita.

Sata vuotta vanha keksintö

Kesäaikaan siirtyminen on noin sata vuotta vanha keksintö. Ensimmäisen maailmansodan aikaan keskusvallat Saksa ja Itävalta-Unkari ottivat kesäajan käyttöön.
Tavoitteena oli saada päivään enemmän valoisia työtunteja ja säästää energiaa. Keskusvaltoja vastaan taistelevat ympärysvallat seurasivat esimerkkiä. Yhdysvallat luopui kesäajasta heti sodan jälkeen.
Suomessakin kesäaikaan siirtymistä kokeiltiin ensi kerran kriisien hetkellä, jatkosotavuonna 1942. Kokeilu jäi yhteen vuoteen, kansalaiset eivät tiettävästi arvostaneet sitä.
Lopulta Suomessa alettiin siirrellä kelloja vuonna 1981, kun tapa oli otettu käyttöön suurin piirtein kaikkialla muualla Euroopassa.
Kesäajan tavoite on lisätä valoisaa aikaa ihmisten valveillaoloaikana. Suomessa vaikutus tuntuu voimakkaimmin kenties syyskuukausina, kun valoisaa riittää vielä melko myöhään illallakin.
Haittapuolena on ihmisen biologisen rytmin häiriintyminen. Monien unitutkijoiden mielestä kesäajasta tulisikin luopua sen aiheuttaman univajeen ja unihäiriöiden vuoksi.
Päivitetty 27.3.2021 – Alkuperäinen versio 25.3.2020
Kommentoi »