Apu

Kelloja siirrettävä poikkeustilassakin – Tutkijoiden mukaan kesäaika häiritsee ihmisen biologista rytmiä ja aiheuttaa jopa univajetta

Kellojen siirtelystä halutaan luopua sen aiheuttamien unihäiriöiden vuoksi. Suomi on ajanut Euroopan unionissa muutosta asiaan jo parin vuoden ajan.
Kuvat Adobe Stock

Olipa maa poikkeustilassa tai ei, puolivuosittainen riesa on edessä täysin normaaliin tapaan sunnuntaina 29. maaliskuuta aamuyöstä. Tuolloin Suomi siirtyy kesäaikaan, ja kelloja siirretään tunti eteenpäin. Yökyöpelit voivat tehdä sen viralliseen aikaan eli kello kolmelta aamuyöllä.

Kesäaikaan siirtyminen on nykyään lukittu EU-direktiivillä. Suomi on ajanut unionissa pari viime vuotta kellojen siirtelyn lopettamista. Noin vuosi sitten Euroopan parlamentti päättikin äänestyksessään, että kellojen siirtelystä luovutaan vuonna 2021.

Unionin moniportaisessa päätöksenteossa parlamentin sana ei ole viimeinen totuus. Monet jäsenmaat suhtautuvat nihkeästi kellojen siirtelyn lopettamiseen. Uudella komissiolla taas on ollut nyt kädet täynnä paljon vakavampia asioita.

Toistaiseksi ajanvaihtelusta luopuminen on siis jumissa EU:ssa.

Tavoitteena lisätä valoisaa valveillaoloaikaa

Kesäaikaan siirtyminen on noin sata vuotta vanha keksintö. Ensimmäisen maailmansodan aikaan keskusvallat Saksa ja Itävalta-Unkari ottivat kesäajan käyttöön.

Tavoitteena oli saada päivään enemmän valoisia työtunteja ja säästää energiaa. Keskusvaltoja vastaan taistelevat ympärysvallat seurasivat esimerkkiä. Yhdysvallat luopui kesäajasta heti sodan jälkeen.

Suomessakin kesäaikaan siirtymistä kokeiltiin ensi kerran kriisien hetkellä, jatkosotavuonna 1942. Kokeilu jäi yhteen vuoteen, kansalaiset eivät tiettävästi arvostaneet sitä.

Lopulta Suomessa alettiin siirrellä kelloja vuonna 1981, kun tapa oli otettu käyttöön suurin piirtein kaikkialla muualla Euroopassa.

Kesäajan tavoite on lisätä valoisaa aikaa ihmisten valveillaoloaikana. Suomessa vaikutus tuntuu voimakkaimmin kenties syyskuukausina, kun valoisaa riittää vielä melko myöhään illallakin.

Haittapuolena on ihmisen biologisen rytmin häiriintyminen. Monien unitutkijoiden mielestä kesäajasta tulisikin luopua sen aiheuttaman univajeen ja unihäiriöiden vuoksi.

Julkaistu: 25.3.2020
Kommentoi »