Apu

Kellojen siirtelyn piti loppua tähän vuoteen, mutta touhu jatkuu vielä vuosia – Tässä syy

Kellojen siirtelyn piti loppua tähän vuoteen, mutta touhu jatkuu vielä vuosia – Tässä syy
Euroopan parlamentti päätti keväällä 2019 luopua kellojen siirtämisestä kesä- ja talviajan välillä. Kuluvan vuoden piti olla viimeinen siirtelyvuosi. Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole saaneet asiaa etenemään, joten kelloja siirrellään vielä vuosia.
Julkaistu: 26.10.2021

Lauantain ja sunnuntain 30.10. välisenä yönä se on taas edessä: siirtyminen talviaikaan. Kelloja siis siirretään tunti taaksepäin. Jos päätöksenteko Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa olisi ripeämpää, kyseessä saattaisi olla viimeinen kerta, kun kelloja siirretään. Käytännössä edessä on kuitenkin lisää siirtelyä luultavasti vuosikymmenen puoliväliin saakka.

Suomi alkoi ajaa viime vuosikymmenen lopulla EU:ssa kellojen siirtämisestä luopumista. Hanke eteni Euroopan parlamenttiin, joka keväällä 2019 päättikin, että EU:ssa luovutaan kesä- ja talviajan välillä loikkimisesta. Parlamentti katsoi, että vajaan parin vuoden siirtymäaika olisi sopiva. Näin siis kelloja olisi siirrelty vanhaan malliin viimeisen kerran vuonna 2021.

Parlamentti ei kuitenkaan voi päättää asioista itse. Lisäksi tarvitaan EU:n neuvoston hyväksyntä. Neuvosto taas on käytännössä jäsenmaiden kokous. Neuvostossa on selvinnyt, että halu kellojen siirtelystä luopumiseen vaihtelee kovasti jäsenmaittain. Eri maissa myös ollaan kovin eri vaiheessa asiasta keskustelemisessa.

Neuvoston puheenjohtajamaasta on paljon kiinni, mistä asioista neuvosto kiivaimmin keskustelee ja pyrkii tarmokkaimmin päättämään. Jokainen EU-maa toimii vuorollaan puolen vuoden pätkän neuvoston johdossa.

Puheenjohtajan nuija painaa paljon

Kellojen siirtelystä keskusteltiin jonkin verran Suomen puheenjohtajakaudella vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Sen jälkeen keskustelua ei ole ollut.

– Puoleentoista vuoteen asia ei ole edistynyt lainkaan, kertoo tietoliiketoimintayksikön johtaja, liikenneneuvos Maria Rautavirta liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Suomen jälkeen tulleet puheenjohtajamaat eivät ole olleet kiinnostuneita edistämään hanketta. Tietenkin myös koronaviruskriisi on sekoittanut päätöksentekoa.

– Nykyinen puheenjohtajamaa on Slovenia, seuraava Ranska. Kumpikaan ei ole priorisoinut kellonajan siirrosta luopumista.

Luultavasti siis menee ainakin ensi vuoden loppupuoliskolle, ennen kuin asia edes mahdollisesti etenee. Neuvoston päätöksen työstetään pitkälle työryhmissä, joissa sovitaan suuret linjat, mielellään yksimielisyyteen pyrkien. Loppuvaiheessa sitten väännetään yksityiskohdista, kelloasiassa esimerkiksi siirtymäajan pituudesta.

Rautavirran mukaan tästä vaiheesta ollaan vielä kaukana. Eri jäsenmaat eivät ole tuoneet neuvottelupöytään edes näkemyksiään siitä, haluavatko ne luopua kellojen siirtelystä.

– Eikä kellojen siirteleminen ole suurin ongelma asiassa.

Haasteena naapurimaiden kyttäys

Suurempi ongelma on se, mihin aikaan maa pysyvästi jää. Jokainen jäsenmaa saa itse päättää, alkaako se käyttää niin sanottua kesä- vai talviaikaa. Käytännössä mikään maa ei ole vielä päättänyt, mihin aikaan se jäisi, jos kesä- ja talviajoista luovuttaisiin.

Edes Suomessa tätä ei ole päätetty. Edellisen hallituksen kanta oli, että pysyvä aika olisi normaaliaika eli niin sanottu talviaika. Mutta päätöksen tekee viime kädessä eduskunta.

Toinen ongelma on siinä, että jäsenmaat kyttäävät toisiaan, etenkin naapurimaitaan. Omaa päätöstä pysyvästä ajasta ei haluta tehdä, ennen kuin tiedetään naapurin aikeet. Pelkona on nykyisen, suhteellisen johdonmukaisen aikavyöhykejärjestelmän pirstoutuminen yksittäisten valtioiden tilkkutäkiksi.

– Eli on tällainen muna ja kana -ongelma. Tästä käytiin Suomessa koordinaatiokeskustelua, että voitaisiinko esimerkiksi Baltiassa ja Pohjoismaissa vähän vinkata toisille maille omista näkemyksistä, jotta toiset maat voivat sen virallisessa päätöksenteossa huomioida.

Koronaviruspandemia on myös iskenyt juuri niihin aloihin, joita myös kellojen siirtämisestä luopuminen voisi puraista, siis turismiin ja matkailuun. Tämäkin voi hillitä kiinnostusta päätöksentekoon.

Rautavirran mukaan asia ei ole kuitenkaan kaatunut tai hautautunut lopullisesti. Nopeita päätöksiä on kuitenkin turha odottaa.

– Lähivuodet jatketaan kellojen siirtelyä varmasti.

Suomessa kelloja on siirrelty kesä- ja talviajan välillä vuodesta 1981 lähtien.

6 kommenttia