Tuulilasi

Käytettyjen autojen tuonti riistäytymässä käsistä: ”Suomi kaasuttaa ilmastomoponsa kohti rotkoa”

7

Autotuojat ja -teollisuus ry:n mukaan käytettyjen autojen tuonnista on muodostunut autoveron ympäristöohjauksen kiertoreitti.

Viime vuonna Suomeen tuotiin 45 000 autoveron alaista käytettyä autoa. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Autot olivat keski-iältään yli 8-vuotiaita, lähes 60 prosenttia tuoduista autoista oli dieselkäyttöisiä ja suosituin kokoluokka oli edustusauto tai katumaasturi. Käytettynä tuotujen bensiini- ja dieselautojen hiilidioksidipäästöt olivat noin 40 prosenttia uutena hankittuja suuremmat. Samalla Suomi menetti pysyvästi arvonlisäverotuloa noin 100 miljoonaa euroa.

Trendiennusteen perusteella tänä vuonna käytettyjen autojen tuonti kohoaa lähes 60 000:een. Samalla Ruotsin vientiluvut jatkavat jyrkkää kasvuaan.

”Samaan aikaan kun vaalikeskusteluissa puoluejohtajilta tentataan kantaa polttomoottorikieltoihin tai vuoden 2030 sähköautojen määrää koskeviin tavoitteisiin, kaasuttaa Suomi ilmastomoponsa kohti rotkoa”, toteaa Autotuojat ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Kallion mukaan Suomi on jäänyt Euroopan sisäisessä hiilivuodossa vastaanottavaksi maaksi yhdessä Itä-Euroopan maiden kanssa. Sen sijaan autoverottoman Ruotsin vienti kasvoi viime vuonna 105 000 käytettyyn autoon. Samalla Ruotsiin tuotiin vain alle 10 000 käytettyä autoa. Vastaavasti Suomesta vietiin vain pari tuhatta autoa.

”Osa viranomaisistamme tuntuu edelleen ajattelevan, että käytettyjen autojen maahantuonti on leppoisaa kansanhuvia, joka lisää valtion autoverotuottoja, eikä juuri syö kotimaista uusien autojen kysyntää. Tilastot kertovat päinvastaisesta”, Kallio sanoo.

Käytettynä maahantuotujen autojen keskimääräinen verotusarvo on kivunnut jo 23 000 euroon eli moninkertaiseksi kotimaassa myydyn keskimääräisen käytetyn auton hintaan nähden. Myös käytettynä tuotujen autojen keskimääräinen autoveron taso on noussut lähelle uuden auton autoveroa eli noin 5 000 euroon. Tämä kielii siitä, että pienemmän ja uudemman kotimaasta hankitun auton sijaan ulkomailta hankitaan suurempi ja vanhempi auto, koska suuripäästöistä vanhaa autoa kohdellaan uutta helläkätisemmin verotuksessa.

”Kuluttaja tai kysyntään vastaavat autokauppiaat eivät ole syyllisiä syntyneeseen tilanteeseen. Mikäli verokohtelu ohjaa hankkimaan auton käytettynä ulkomailta, on kansalaisella oikeus tämän mukaan toimia”, Kallio pohtii.

Eikö Suomi sitten voisi yksinkertaisesti kieltää käytettyjen autojen tuontia, tai asettaa niille tuonnin yhteydessä maksettavaa päästöveroa? Ei. Sisämarkkinasäännösten vuoksi muualla EU:ssa aiemmin rekisteröity auto on voitava rekisteröidä toisessakin EU-maassa. Verotuksellakaan niitä ei voida syrjiä.

Käytettynä maahantuotu auto on verotettava aina sillä veroprosentilla, joka auton ensirekisteröintihetkellä on Suomessa ollut voimassa. Kaikkein merkittävin tekijä on kuitenkin Verohallinnon soveltama ns. epävarmuusvähennys. Pahimmillaan auton arvosta vähennetään 15 prosenttia. Tämän lisäksi käytettynä maahantuodun auton verotusarvoa kaunistellaan vielä niin kutsutuilla tavanomaisilla alennuksilla.

Ratkaisu autoverossa

Ainoa tapa hillitä vanhojen, suurten ja suuripäästöisten autojen maahantuontia on laskea uusien autojen autoveroa kaikissa päästöluokissa. Uusi suuri auto on aina pienipäästöisempi kuin vanhempi vastaava malli. Kansalaiset ovat jo osoittaneet, että osa tarvitsee suuremman auton, ja äänestävät nyt jaloillaan hakemalla ne käytettynä ulkomailta. Mikäli auto ostettaisiin uutena tai vähemmän käytettynä kotimaasta olisi se todennäköisesti pykälää pienempi ja siten myös pienipäästöisempi.

”Onko mieltä kannustaa kansalaisia kantamaan rahansa ulkomaille? Ja vaikka veromenetykset eivät päättäjiämme liikuttaisi, miten on kotimaisen autoalan työpaikkojen laita? Vain siten, että kotimaasta hankittu auto on käytettynä ulkomailta haettua houkuttelevampi hinnaltaan, voidaan autokannan vanheneminen pysäyttää. Sisämarkkinasäännösten vuoksi muuta ratkaisua ei ole”, Kallio summaa.

Julkaistu: 10.4.2019