Petoja pakoon, runsaasti ravintoa – Kaupunkiin muutto on monelle eläimelle hyvä valinta
Kaupunkiluonto
Petoja pakoon, runsaasti ravintoa – Kaupunkiin muutto on monelle eläimelle hyvä valinta
Muutto kaupunkiin on monelle eläinlajille edullista. Siellä on lämpimämpää kuin maaseudulla ja ravintoa löytyy helpommin kuin erämaassa. Myös suuria petoja kaupungissa on vähemmän kuin metsissä.
Julkaistu 7.5.2023
Apu

Varpuskoiras laskeutuu ­tiilirakennuksen seinälle nokka täynnä ruokaa. Se katselee hetken arvioivasti ympärilleen ja katoaa sitten pieneen seinänrakoon. Hetken päästä se lennähtää ulos ja naaras saapuu kololle. Poikasten ruokinta on vuoden kiireisintä aikaa.

Eläimet löytävät kaupungista runsaasti suojaisia pesäpaikkoja. Rakennusten tuuletu­s-luukuissa, räystäiden alla ja ­seinien koloissa pesii varpusia, pääskyjä, ampiaisia ja monia muita lajeja. Kellareissa ja varastotiloissa vipeltävät pikku­nisäkkäät. Ei taida löytyä taloa, jossa ei asuisi muita asukkeja kuin ihminen.

Pihoilla vierailee monilukuinen joukko eläimiä. Siili tuhisee hyönteisten perässä ja oravat etsivät pehmusteita pesäänsä. Puutarhan kukat houkuttelevat perhosia ja muita hyönteisiä. Mustarastas lurittelee pienessä metsikössä.

Suurten kaupunkien ydinkeskustoissa pesii parikymmentä lintulajia, joista ­runsaimpina esiintyvät varpuset, peipot ja talitiaiset. Suuret parimäärät ovat myös pululla, räkättirastaalla, tervapääskyllä ja västäräkillä.

Varsinkin talvella kaupunki on edullinen asuinpaikka eläimille. Kaupungissa on hieman lämpimämpää kuin maa­seudulla, sillä teollisuus, rakennusten lämmittäminen ja liikenne tuottavat lämpöä. Eläimet osaavat käyttää ympäristöstään lämpimämmät paikat hyödykseen.

Kaupunkiluonto on monille eläimille turvapaikka. Oravat ovat sopeutuneet erinomaisesti kaupunkiympäristöön. Ne kesyyntyvät nopeasti ja oppivat noutamaan ruokaa ihmisen kädestä.

Kaupungin puisto on lintujen keidas

Puistot ja metsiköt ovat kaupungissa asuville eläimille hyvin ­tärkeitä. Puissa pesii lukematon joukko lintuja ja oravia. Varsinkin yöaikaan puistoissa liikkuu rusakoita ja jopa kettu saalistaa kaupungeissa.

Kaupunkilinnuille puistot ovat keitaita. Niissä on lintulajeja helposti kaksi kertaa enemmän kuin muu- alla keskustassa. Vanhoissa puissa pesii paljon kololintuja, kuten varpusia, kottaraisia, talitiaisia, kirjo­sieppoja ja sinitiaisia.

Puistojen ja metsiköiden ketjut ­toimivat myös ekologisina käytävinä, joita pitkin eläimet liikkuvat paikasta toiseen.

Kaupunkiluonto on monille eläimille turvapaikka. Varpunen ei tarvitse suurta koloa pesäaukokseen.

Pulut, varpuset, lokit, naakat ja heinäsorsat hyörivät ihmisten joukossa. Ne kärkkyvät ruokaa, kukin omalla tavallaan.

Varpunen lennähtää torin­laidan terassin ­pöydälle ja sieppaa makupalan suoraan lautaselta. Pulut, lokit ja naakat tarkkailevat ihmisiltä putoavia murusia ja kiirehtivät nappaamaan syötävän ennen kuin muut ehtivät.

Eläinten toimeentulo lähtee ravinnosta. Vasta sen jälkeen tärkeys­järjestyksessä tulevat elinpiirin ­lämpöisyys ja valon määrä. Epätoivottujen eläinten määrää voi vähentää siisteydellä. Muun muassa varis­linnut ja lokit oppivat nopeasti käyttämään hyväkseen yli pursuavat roska-­astiat.

Kommentoi »