Apu

Katja Ståhl: Olen tavattoman huolissani suomalaisten heikentyvästä kyvystä syödä kaikkea ruokaa – ihmiset ovat paitsi nirsoja, myös allergisia

Katja Ståhl: Olen tavattoman huolissani suomalaisten heikentyvästä kyvystä syödä kaikkea ruokaa – ihmiset ovat paitsi nirsoja, myös allergisia
– Nyt kuuluu havainnoida, saako ravinnosta tuntemuksia. Jos tuntemuksia ei meinaa tulla, voi lukea sopivan artikkelin, jossa kerrotaan, että juuri se aines, johon et halua kajota, onkin itse asiassa hieman epäedullinen ihmiselle, Katja Ståhl kirjoittaa kolumnissaan.
Julkaistu: 1.1.2022

Aikuisuus on sitä, että ymmärtää, että elämässä hienointa on syöminen. Näin luki erään naistenlehden Instagram-sivulla, ja voin heti ilmoittaa olevani samaa mieltä.

Jos ei laske nukkumista ja nukkuvan lemmikin katsomista, on syöminen ihan kuningashommaa. Erityisen hyvää se on silloin, kun joku muu on miettinyt mitä syödään, ja myös toteuttanut mietteensä.

Toisinaan kokin nimi voi olla jopa McDonald’s.

Tästä syystä olenkin tavattoman huolissani suomalaisten heikentyvästä kyvystä syödä kaikkea ruokaa. Olen havainnut, että ihmiset ovat paitsi nirsoja, myös varsin allergisia.

Kyvyttömyys syödä vaikkapa leipää on jo melkein muotivaiva. Siitähän turpoaa vatsa! Mutta mitä ihmettä, eikö se ole juuri vatsa, jonka kuuluukin pullottaa, kun on syöty? Eikö poskissa enää sovikaan olla punakka pullotus ravitsevan aterian jäljiltä?

Ei. Nyt kuuluu havainnoida, saako ravinnosta TUNTEMUKSIA. Jos tuntemuksia ei meinaa tulla, voi lukea sopivan artikkelin, jossa kerrotaan, että juuri se aines, johon et halua kajota, onkin itse asiassa hieman epäedullinen ihmiselle.

Ei tarvitse leimautua ronkeliksi, kun etsii sopivan iskevän perusteen, miksi vaikkapa kyssäkaali ei nyt vaan ole hyväksi.

Jos ei muuta keksi, voi aina vedota lisäaineisiin. Useimmat niistä on kehitetty siksi, että ruoka säilyisi edes päivän pidempään, eikä hävikkiä syntyisi niin paljon.

Mutta pah, varmasti on pahaksi, kun ei ole pellolla kasvanut lisäaine! Pois vaan. Luomua tänne, kiitos. Ja jos luomua ei satu löytymään, niin lähiruokaa sitten. Jos lähellä asuu vain koiria, eletään sitten salaatilla, joka muuten pitkäksi kasvaessaan on pirullisen kitkerää.

Mitä, näkevätkö silmäni oikein? Onko tuossa NATRIUMGLUTAMAATTIA? Ei herran tähden, ei ainakaan sitä sitten! En nyt äkkiseltään muista mitä natriumglutamaatti on, mutta kuulostaa niin rajulta, että pois vaan. Varmaan pahaksi terveydelle. Kuulostaa vähän samalta kuin vaikkapa MULTIPPELI SKLEROOSI, ja se on paha.

Mainitsinko jo, että olen vegaani? Ai että mitä se tarkoittaa? Sitä, kun ei syödä eläimiä ja vähän päälle. Siis enemmän kuin pelkkä vegetaristi, joka on jo ihan vanhanaikainen juttu.

Mitenkäs se gluteeni? Eihän teillä ole gluteenia missään? Olen antanut itselleni kertoa, että gluteeni on pahasta, en kyllä ihan tiedä miksi, mutta on. Voitteko siis järjestää tuhman gluteenin pois, kiitos. Kyllä kiitos, pahvinpala menee ihan hyvin hapankorpusta.

Mainitsinko jo, että olen vegaani? Ai että mitä se tarkoittaa? No, en ole ihan kokonaan varma, mutta sen tiedän, että se on sitä, kun ei syödä eläimiä ja vähän päälle. Siis enemmän kuin pelkkä vegetaristi, joka on jo ihan vanhanaikainen juttu. Muistaakseni liivatetta en voi syödä, koska liivate on paha juttu ihmiselle. Että eihän tässä ole liivatetta?

Sanovat, että ranskanperunat ovat ihan okei vegaanille. Paitsi että se suola on kyllä liikaa. Ja en ole ihan satavarma rasvastakaan missä ne on paistettu. Sovitaan sitten niin, että syön nämä perunasuikulat ihan tällä tavalla raakana, kiitos.

Mitä, ruoan maku? Pitääkö ruoan maistuakin joltain? Hetkinen, eikö se nyt ole vähän hedonistista ajattelua näin 2020-luvulla.

Eikö se riitä, että minulla on todella hyvä maku asuntoni sisustamisessa.

Kommentoi »