Apu

Katja Ståhl: Sananlaskut valehtelevat – Haluaisin tietää, kuka neropatti keksi sanonnan "rakkaudesta se hevonenkin potkii"

Katja Ståhl: Sananlaskut valehtelevat – Haluaisin tietää, kuka neropatti keksi sanonnan "rakkaudesta se hevonenkin potkii"
"Ahneella on paskainen loppu" on kiusallisen väärässä. Asianmukainen versio olisikin "ahneella on loppu, niin kuin kaikilla meistä", kirjoittaa Katja Ståhl kolumnissaan.
Julkaistu: 31.3.2021
Sain eilen hevoselta köniin. Se tapahtui vahingossa, hevonen päätti yhtäkkiä katsoa vasemmalle niin vinhasti, että kolautti minua päällään otsaan. Välissä olivat myös silmälasini. Sattui.
Tiedän varsin hyvin, että satuin vain olemaan väärässä paikassa väärään aikaan, hevonen ei erikseen tähdännyt minuun. Siksi haluaisinkin tietää, kuka neropatti keksi sanonnan rakkaudesta se hevonenkin potkii.
Se on rajusti harhaanjohtava väite, joka voi aiheuttaa hengenvaaran, sillä hevonen ei potki eikä lyö rakkaudesta. Oikeampi versio olisi rakkaudesta se hevonen ei tee yhtään mitään.
Ahneella on paskainen loppu on myös kiusallisen väärässä. Voimme jokainen osoittaa sormella ainakin yhden rikkaan paskiaisen, jolla menee koko ajan vain paremmin ja paremmin. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, parisuhdekin kukoistaa.
Kaikki perustuu siihen, että kaveri kehtaa laskuttaa kuin lakimies. Itse uskon, että moinen henkilö kuolee joko vanhuuteen tai siihen, että saa naurukohtauksen matkalla pankkiin ja tuupertuu siihen. Emme voi puhua paskaisesta lopusta, vaikka ryppynaru lopulta hieman joustaisikin. Korjattu ja asianmukainen versio olisikin ahneella on loppu, niin kuin kaikilla meistä.
Ottakaamme katsaus sanontaan sitä saa mitä tilaa. Niinhän käy vain onnellisissa tarinoissa.
Jopa dramaattisen usein olet ravintolassa painottanut, että sipulia vatsasi ei siedä, ja kun annos saapuu, sieltähän se kiekura törröttää. Jokainen on varmasti ollut myös tilanteessa, jossa on nimenomaan tilattu ekstraranskalaiset, eikä niitä näy missään.
Ja se toki huomataan vasta kotona. Ehdotankin, että sanonta muokataan muotoon sitä saa mitä tulee.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, on toivottavasti työsuhteessa ja saa siitä soveliaan korvauksen.
Katja Ståhlin päivittämä 2020-luvun sananlasku
Erityisesti muunsukupuoliset ovat tyrmistyneet sanonnasta mies se tulee räkänokastakin, mutta ei tyhjännaurajasta.
Ensinnäkin ihmisillä on yksilöllinen huumorintaju. Mikä naurattaa yhtä, ei naurata toista, ja siten joku täysin viaton henkilö voidaan leimata tyhjännaurajaksi.
Voi myös olla, että räkänokka ei edes halua mieheksi, joten on hirveä väite, että hänestä sellainen lopulta tulee. Ehkä hän on allerginen? Ehkä hän on pieni, kaunis tyttö? Ehkä hänellä ei vain ole nenäliinaa? Miten räkä ja miehuus liittyvät yhteen? Jos moinen sanonta, joka sisältää hauskat sanat ”räkänokka” ja ”tyhjännauraja” vielä tarvitaan, olkoon se muodossa sekä tyhjännaurajasta että räkänokasta tulee monesti ihminen.
On myös tärkeää, ettei kukaan pahastu! Jo miettiessäsi tilanteeseen sopivaa sanontaa, analysoi sudenkuopat.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa saattaa olla ylimielinen heitto ihmiselle, joka on töissä ojankaivajana. Hänenhän on käsketty kaivaa kuoppa. Jos hän saisi itse valita, hän ei ehkä edes kaivaisi sitä, tai ei ainakaan aiottuun paikkaan.
Varmista tilanne kaivamalla itse oma kuoppasi, johon voit langeta, jos tarvetta ilmenee. Loppuun ehdottaisin vielä, että sanonta saatettaisiin 2020-luvulle muodossa joka toiselle kuoppaa kaivaa, on toivottavasti työsuhteessa ja saa siitä soveliaan korvauksen.
1 kommentti