Apu

Katja Ståhl: Mitä jos ylitän ladun koirani kanssa juuri silloin, kun pitäjän vihaisin hiihtäjä on näkemässä?

Katja Ståhl: Mitä jos ylitän ladun koirani kanssa juuri silloin, kun pitäjän vihaisin hiihtäjä on näkemässä?
Rattiraivo alkaa olla yhä harvinaisempaa. Sen sijaan hiihtäjien viljelemä pelko on sitäkin suurempaa, kirjoittaa Katja Ståhl kolumnissaan.
Julkaistu: 20.1.2021

Mies osaa autoilla, nainen ei. Se on yhä vallalla oleva näkemys ihmisistä liikenteessä. Eikä siinä vielä kaikki: teknologiajätti Boschin tekemän tutkimuksen (2016) mukaan joka kolmas mies kertoo ajavansa paremmin kuin muut. Siis paremmin kuin muut miehet!

Kyllä me ollaan onnekkaita! Teillämme kyntää valtava määrä Kimi Räikkösestä seuraavia, eikä välttämättä alaspäin. Vain neljä prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista ilmoitti, että omassa autoilussa on parantamisen varaa. Suomalaisen miesautoilijan itsetunto on hyvässä kunnossa.

"Nuorena piti ajaa kovaa, vaikka ei ollut kiire. Jostakin syystä hiljentäminen ei kuulunut kuvioon."

Onhan tuo miesten kukkoilu ärsyttävää. Jopa niin ärsyttävää, että jo autokouluun mennessäni, vuonna 1986, pyysin autokoulunopettaja-Apea sanomaan HETI, jos autoiluni vaikuttaa epäkelvolta.

Jo 17-vuotiaana pelkäsin, että tulen luokitelluksi huonoksi naisautoilijaksi. Se oli pahin kauhuskenaario aikana, jolloin autoilu oli nuorten harrastuksista kenties yleisin.

Apen kanssa ajeltiin ympäri Keski- Uuttamaata, ja hän kiitteli kykyjäni. Olin huojentunut. Uskalsin jatkaa. Kortin saatuani ajoin suoraa päätä miespuolisen ystäväni pihaan esittelemään korttia, jonka leima ei ollut niin sanotusti vielä kuivunut. Elämä oli hienoa! Paitsi, kun piti lähteä pihasta, ja olinkin jättänyt valot päälle ja akku oli tyhjä. Onneksi kaveri osasi antaa virtaa.

Nuorena piti ajaa kovaa, vaikka ei ollut kiire. Jostakin syystä hiljentäminen ei kuulunut kuvioon. Siksipä edessä autoilevat hiljentäjät ottivat kupoliin aika lailla. Rattiraivon saattoi saada aikaiseksi pelkästään siitä, että joku lähti liian hitaasti valoista. Ehkä sitä yritti ajaa omia mokiaan pakoon, sillä niitä väistämättä tuli.

Siinäkö peruste sillekin, miksi jotkut tiellä sössijät ampuvat hirveää vauhtia karkuun? Kun hävettää? Eihän mies voi ajaa huonosti! Siltä osin naisen elämä on helpompaa. Voi aivan rauhassa ajaa tien sivuun ja myöntää erheensä.

"Uskallanko aloittaa hiihtämistä, koska olen niin hidas? Mitä ne minulle tekevät, kun kaadun alamäessä ja jään ladulle? Saanko sauvasta?"

Rattiraivo alkaa olla yhä harvinaisempaa. Vanhoja kunnon 80-lukulaisia ”NYT ULOS SIELTÄ AUTOSTA JA KATSOTAAN KUKA ON KUKA” -kohtauksia ei enää juuri näe eikä kuule.

Sen sijaan hiihtäjien viljelemä pelko on sitäkin suurempaa. Lumen tulo ilahdutti ensin, sitten mieleen hiipi kauhu. Mitä jos ylitän ladun koirani kanssa juuri silloin, kun pitäjän vihaisin hiihtäjä on näkemässä?

Entä uskallanko itse aloittaa hiihtämistä, koska olen niin hidas? Mitä ne minulle tekevät, kun kaadun alamäessä ja jään ladulle? Saanko sauvasta? Ja ennen kaikkea: miksi hiihtäjät ovat niin vihaisia? Ovatko he katkeria siitä, että lunta tulee liian harvoin ja liian vähän?

Talven nyt alettua hiivin koirani kanssa pururadan laidalle katsomaan, joko ladut oli tehty. Ei ollut! Pururadat oli hiekoitettu! Miksi? Onko laturaivoajille annettu ultimatum: jos ette osaa käyttäytyä, emme tee latuja! Aah, siinäpä vasta hieno idea!

Kannatan ehdottomasti latuja ja hiihtämistä, ja kunnioitan iloisesti harrastusta, johon ei liity ohi kulkevien ihmisten huitominen sauvalla. Vastapainoksi lupaan itse olla tuskastumatta, kun sössitte liikenteessä.

Kommentoi »