Kuvitellaan tilanne vaikkapa Keravalle.
Jengit ovat ryhtyneet terrorisoimaan keravalaisia. Kauppojen ikkunoita lyödään säpäleiksi, ihmisten terveyttä uhkaillaan kaduilla ja autot palavat.
Paikallinen poliisi antaa varoituksia, mutta ei puutu tai estä toimintaa. Asiaa "selvitellään", riehumisen kieltämistä suunnitellaan.
Mitä tekee sisäministeri ja valtiovalta? Toteaa, että asia on huolestuttava mutta paikallinen poliisi hoitaa paikallisen valvonnan.
Otetaan kuvitellun tilalle todellinen tapaus: Talvivaara.
Talvivaarassa on meneillään valtava ympäristökatastrofi. Pahimman skenaarion mukaan kyseessä voi olla jopa yksi Suomen historian tuhoisimmista ympäristökatastrofeista. Parhaillaankin ympäristöön leviää vaarallisia raskasmetalleja.
Tiistain Helsingin Sanomissa ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo, että toimivalta ei ole ministerillä vaan paikallisella Ely-keskuksella, joka päättää ympäristöluvista. Ministeri ei halunnut luonnehtia kaivosyhtiön toimintaa.
Ei näin, Niinistö.
Uutisten perusteella näyttäisi siltä, että Talvivaarassa on ohitettu piste, jossa vielä pohditaan lupa-asioita.
Suomen Luonnon laskelmien mukaan Talvivaarasta karkaa ympäristöön yhdeksässä tunnissa se määrä nikkeliä, joka ympäristöluvan mukaan pitäisi päästä koko vuodessa: 900 kiloa. Vuorokaudessa määrä on yli kaksinkertainen. (http://suomenluonto.blogit.fi/talvivaaran-vuotoa-voi-luonnehtia-raskasmetallitulvaksi/)
Kyseessä on raskasmetallitulva.
Keväällä ympäristöministeri Niinistö ilmoitti, että Talvivaara on lähellä hallintopakkoa. Mihin unohtuivat nämä puheet?
Viimeistään nyt tarvittaisiin valtiovallan vakavaa väliintuloa. Itse en tiedä, mitkä ovat käytettävissä olevat keinot. Mutta ministeriön - tai hallituksen - pitäisi selvittää ne heti.
Hallitus ei voi väittää, että sillä ei ole muskeleita puuttua.
