Puheenaiheet
Apu

Kataisen käännekohta

Kataisen käännekohta

Pääministeri ottaa vihdoin johtajan roolin, joka hänelle EU-asioissa kuuluu.
Teksti Yrjö Rautio
Mainos

oko Suomi saa läpi vaatimuksensa, että rahaston käyttö edellyttää yksimielisyyttä, tai Suomi ei ole mukana rahastossa, sanoo valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd).

Jokaisen euromaan pitää olla mukana EVM:ssä. Se on ihan päivänselvä asia. Nyt etsitään ratkaisua, joka on Suomen perustuslain mukainen ja mahdollistaa Suomen osallistumisen kriisirahasto EVM:ään, sanoo pääministeri Jyrki Katainen (kok).

Urpilainen pelaa upporikasta ja rutiköyhää. Muut EU-maat voivat taipua pienen Suomen tahtoon, jos hyvin käy. Pieni Suomi voi joutua pihalle koko kriisirahastosta – ja saman tien kenties paljosta muustakin, jos huonosti käy. Se, joka yhteisestä pöydästä lähtee, luopuu myös sananvallastaan – eikä välttämättä vain siinä pöydässä, vaan ehkä muissakin EU-pöydissä.

Suomi on jo muuttanut jyrkästi pitkäaikaista EU-linjaansa. Rakentavasta, ongelmiin ratkaisuja etsivästä maasta on jo tullut ongelmien aiheuttaja, häirikkö. Suomi on onnistunut kohta parinkymmenen vuoden työllään keräämään luottamuspääoman, jonka vuoksi sitä on kuunneltu ja kunnioitettu enemmän kuin koko olisi edellyttänyt. Sitä pääomaa on viime kuukaudet syöty surutta.

Parinvaihtoa

Suomen pitkänä linjana on ollut enemmistöpäätöksien lisääminen EU-asioissa. Suomi on halunnut tehokkaamman ja toimivamman unionin, jolla on kyky huolehtia myös siitä, että kaikki jäsenmaat noudattavat yhdessä sovittuja taloudenpidon periaatteita. EVM vastaa hyvin näitä tavoitteita. Olisi aika omituista, että juuri Suomi olisi sitä nyt kaatamassa.

EVM:ään voidaan luoda säännöt, joilla Suomen perustuslain kenties aiheuttamat ongelmat vältetään. Sääntöjä noudattaville jäsenmaille, Suomellekaan, ei tietenkään voida vastoin niiden tahtoa sälyttää taloudellisia velvollisuuksia, jotka vievät niiden itsenäisen budjettivallan. Sääntöjä rikkovien maiden itsenäistä budjettivaltaa on sen sijaan pakkokin kaventaa.

Kataisen linja vastaa Suomen pitkäaikaisia pyrkimyksiä ja maan etuja. Sdp:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen asettui maanantaina Kataisen tueksi. Hän puolusti jopa enemmistöpäätöksiä. Se on merkittävä siirto mieheltä, joka on tähän asti tukenut Sdp:n nykyjohtoa silloinkin, kun se on tehnyt hölmöyksiä. Sauli Niinistö asettunee vastavuoroisesti Urpilaisen linjoille?

Huono konsultti

Jyrki Kataisen osa Suomen EU-politiikan johtajana ei ole ollut kadehdittava. Hän on saanut vähän tilaisuuksia tehdä sellaista politiikkaa, jota haluaisi ja jota pitäisi sisimmässään oikeana. Ehkä EVM:stä tulee Kataisen käännekohta? Pääministeri ottaa vihdoin johtajan roolin, joka hänelle EU-asioissa kuuluu.

Suomen EU-politiikka on ollut sisäpoliittisten tuulten riepoteltavana. Sitä on hallinnut pelko. Sdp pelkää perussuomalaisia. Kokoomus pelkää Sdp:tä ja hallituksen hajoamista. Suuri osa kansalaisista pelkää, että koko eurojärjestelmä romahtaa – ja lähes yhtä iso osa, ettei se romahdakaan.

Pelko on huono konsultti. Se ei suojaa miltään. Pelosta hyötyy lähes aina eniten se, jota pelätään.

HEITTOLAUKAUKSIA:

1) On löytynyt maan kaltainen planeetta. Siellä vain on jokaisella niin paljon saatavia kuin täällä velkoja.

2) Ilmasto planeetalla on kuin Suomen presidentinvaaleissa: enimmäkseen tyyntä myrskyn edellä.

3) Planeettaa ei voi havaita paljaalla silmällä – enempää kuin järjen hiventä eurosumussa.

4) Paavo Väyrynen yrittää seuraavaksi sen presidentiksi, ellei täällä nytkään pääse.

5) Se voi aiheuttaa pakolaisaallon sieltä tänne, ja Perusmaalaisten kannatus nousee taas.

6) Maassa maan tavalla tai takaisin Kepler-22b:hen.

Julkaistu: 16.12.2011