Apu

Kasper Strömman: Suomalaiseen makuun = lapsen makuun ja 5 vakuuttavaa esimerkkiä, joista et voi olla eri mieltä

Kasper Stromman: Voisikin sanoa, että ”suomalaiseen makuun” on aina ollut synonyymi käsitteelle ”lapsen makuun”. Ai ei? Miten sitten selität nämä viisi esimerkkiä?
Kuvat Hannes Paananen

Me suomalaiset rakastamme luonnollisia makuja. Tunturipuron vettä kuksasta nautittuna. Mansikkaa suoraan pellosta. Kotimaisesta viljasta valmistettua suolatonta täysjyväpuuroa. Jos meidän suomalaisten joskus tekee mieli lähteä jännittävälle makumatkalle, imeskelemme hetken kirpeää, jäätynyttä karpaloa.

Hienoa ja tavoiteltavaa – mutta osoittaa samaa makunystyröiden kehittymistä kuin lapsella. Siksi voisikin sanoa, että ”suomalaiseen makuun” on aina ollut synonyymi käsitteelle ”lapsen makuun”. Ai ei? Miten sitten selität nämä viisi esimerkkiä?

1. Sovellettu eksoottinen ruoka

Maamme etniset ravintolat ovat jo kauan sitten oppineet, että mausteet kannattaa jättää pois kokonaan. Ne kun eivät ole suomalaisen – eli lapsen – makuun.

Toki ruokalistasta löytyy aina yksi annos, jossa on suolaa, ja toinen, jossa on sen lisäksi pippuria. Mutta niin kauan kuin näistä vaarallisista ruoista pysyy kaukana, jokainen meistä pystyy ruokailemaan näissä paikoissa turvallisin mielin.

Toki meille on tällä vuosituhannella tullut uusia eksoottisia ruokia kuten sushi. Mutta se onkin suosittua siksi, että se ei maistu miltään. Kunhan muistaa olla hirmu, hirmu varovainen sen wasabin kanssa.

2. Kotiruoka

Mitä suomalainen syö arkena? Eräs iso kauppaketju tarjoaa nettisivuillaan reseptejä otsikolla arkiruokia suomalaiseen makuun. Näitä ovat helppo nakkikastike, helppo jauhelihakastike ja kuorrutettu uunimakkara. Lastenruokia.

Ainoa mysteeri on, miksi ”Mummin” lihapullissa mummi on lainausmerkeissä – mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että reseptien laatija ei liene kaksitoistavuotiasta vanhempi.

3. Vaaleapaahtoinen kahvi

Jokainen meistä suomalaisista tietää, että jos kahvista ei näe läpi, se ei ole juotavaksi tarkoitettua. Se juodaan joka tapauksessa aina runsaan maidon kera.

4. Irtokarkit

Oletko nähnyt muualla kuin suomalaisessa ruokakaupassa kolmekymmentä metriä pitkää hyllyä, josta saa kauhoa makeisia pään kokoisiin paperipusseihin? Tilastojen mukaan suomalainen syö keskimäärin neljätoista kiloa makeisia vuodessa. Mitä muuta se on kuin kahdeksanvuotiaan lapsen fantasia?

5. Juusto

Siinä missä muualla valitaan oikein haiseva, valuva juusto, meillä myydyimpiä on ”Suomalainen arkijuusto”. Se on iso, muoviin pakattu mauton klöntti, jonka pakkauksessa on kirkkaat perusvärit sekä KÖM-PE-LÖ, LII-AN SEL-KE-Ä FONT-TI. Sitä onkin hyvä tavata samalla kun höylää juustomöykystä paksuja viipaleita.

Onko tämä sitten ongelma? Ei tietenkään. Suomessa tykätään uutisoida siitä, miten maassamme on maailman paras koululaitos tai eniten metallibändejä asukasta kohti.

Mutta oikeastaan kannattaisi mainostaa maamme todellista vahvuutta – sitä, että ruokaan suhtaudutaan intohimoisesti kuin epäilevä taapero. Se kun lienee todellinen syy, miksi kansakuntamme on pysytellyt hengissä ilman pahempia ruokamyrkytyksiä jo yli sata vuotta. Ja auttanee pysymään hengissä vielä seuraavat sata.

Julkaistu: 26.3.2020
Kommentoi »