Suomi pelaa kotikisoissaan MM-pronssista. Leijonien kokoonpanon ja kokonaistilanteen huomioon ottaen se ei ole odottamatonta eikä edes huono saavutus, vaikka 2-6-selkäsauna Venäjältä välierissä vetikin mielet joukkueessa ja katsomoissa matalaksi.

- Oltaisiin voitu paremminkin pelata. En mä osaa sanoa, mikä omassa pelissä hajosi, mutta pettymys on kova. Pronssipeliä ei jaksa nyt paljon ajatella, mutta kai se huomiseksi jotenkin, tokaisi turnauksen parhaimpiin kuuluviin ottelunsa pelannut Mikael Granlund (1+0).

Ei mikään välttämättä hajonnutkaan, vaikka päävalmentaja Jukka Jalonenkin puhui "itseluottamuksen katoamisesta".

Nyt vain on niin, että siihen on syynsä, miksi kypärätempun iskeneen Jevgeni Malkinin kaltaiset supertähdet pelaavat NHL:ssä isossa roolissa ja suurin osa Suomen joukkueesta ei.

Suomi ei tehnyt ottelussa isoja virheitä, vaikka maalissa Petri Vehanen ei yltänyt aivan parhaimpaansa ja muuten erinomaisen turnauksen pelanneen Mikko Koivun hölmöä kostojäähyä seurannut Malkinin 4-1-tälläys ratkaisi pelin lopullisesti.

Etenkin Venäjän hyökkäyskalusto on liikkeeltään, sijoittumiseltaan, pelikäsitykseltään ja kiekonkäsittelyltään niin kovaa luokkaa, että sen pelin voi pahemmin kärjistämättä pilata vain se itse.

- Jäätiin jyrän alle ja parempi voitti. Sillähän me on Venäjää vastaan pärjätty, että ollaan pystytty estämään niiden peliä ja viivästyttämään ratkaisuja, jolloin turhautuminen on noussut pintaan. Nyt ei pystytty, mutta jääkiekko on silti yhä maalintekopeli. Tuon tason pelaajat eivät monta paikkaa maaliin tarvitse, Jalonen myönsi.

Suomella oli ottelun alussa hetkensä, mutta Janne Niskalan 1-0-siniviivaveto jäi ainoaksi onnistumiseksi. Mitä pidemmälle peli eteni, sitä enemmän niin karvanneille hyökkääjille kuin puolustukselle, etenkin isokokoisille Ossi Väänäselle ja Joonas Järviselle, tuli maailmanluokan tähtien kanssa liian kiire.

Ja kun kaukalossa tulee kiire, sijoittuminen, syöttöjen laatu, vastaanotto ja muut perusasiatkin kärsivät.

Järvisen mailan takerruttua Jevgeni Malkinin luistimiin tämä liukui päin laitaa loukaten käsivartensa, mutta palasi takaisin kaukaloon. Tilanne oli vahinko, mutta kuten vastaavista yleensä, siitä vihellettiin rangaistus. Sen aikana toinen supertähti, Alexander Ovetshkin, kuittasi Venäjän 3-1-johtoon.

Malkin ei usko tällin haittaavan huomista finaalia, jossa Venäjä kohtaa joko Tshekin tai Slovakian.

- Vasen käsi jäi vähän pahasti alle, mutta ei sen kummempaa. Pelaan huomenna, NHL:n runkosarjan pistepörssin voittanut Pittsburghin hyökkääjä kuittasi lyhyessä englanninkielisessä osuudessa toimittajalauman puristuksissa; tungos oli kuin rock-konsertissa.

- Ensimmäiset viisi minuuttia olivat hankalia, mutta sen jälkeen saimme oman pelimme rullaamaan. MM-kisojen arvo? Tässä vaiheessa pelaan aina täysillä, ja kolme maalia on kolme maalia.

Malkinilla on Helsingistä hyviä muistoja aiemmiltakin vuosilta. Tai no, muistoja ainakin: tuolloin 19-vuotias superlupaus halusi lähteä kaudeksi 2005–2006 NHL:ään, mutta kasvattajaseuran, metallijätti Metallurg Magnitogorskin johtajat painostivat hänet allekirjoittamaan jatkosopimuksen sekä takavarikoivat varmuudeksi Malkinin passin.

Ilman passia ei kuitenkaan ollut pääsyä Suomeen harjoitus- ja pelimatkalle elokuussa 2006. Malkin katosi joukkueen majapaikasta 12. elokuuta, jonka jälkeen hän piileskeli agenttielokuvien tyyliin pari päivää ajan Helsingissä, irtisanoi faksilla sopimuksensa ja kävi Yhdysvaltain lähetystössä jättämässä viisumianomuksen.

Oleskeluluvan saatuaan Malkin lensi Yhdysvaltoihin ja teki Penguinsin kanssa kolmen vuoden sopimuksen.

Lue lisää Jevgeni Malkinin tarinasta ja Leijonien MM-turnauksen yhteenveto ensi viikon Avusta.