Auto kaahaa maalaiskylän kiemuraisilla pikkuteillä, joilla liikkuu pieniä lapsia polkupyörineen. Usein kyydissä on myös kuskin omaa jälkikasvua. Toisinaan hän pysähtyy juttelemaan naapureiden kanssa, kunnes taas hyppää rattiin. Hän löyhkää viinalta, katse harittaa ja puhe sammaltaa. Hän on humalassa, ei epäilystäkään, eikä edes peittele sitä.

Mitä pitäisi tehdä? Millä humalaisen autoilijan pysäyttää, jos tämä itse ei välitä? Aggressiiviselta kuskilta ei uskalla ottaa avaimia pois. Virkavalta taas ei ehdi ajoissa paikan päälle maaseudun syrjäkylille, Lapissa tai saaristokunnissa se voi olla jopa mahdotonta. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ei paranna tilannetta millään tavoin.

Olivat olosuhteet mitkä hyvänsä, hätäkeskus käskee ilmoittaa humalassa ajamisesta välittömästi hätänumeroon 112 – vaikka tapauksesta olisi vain epäilys. Rattijuoppo on aina tekoonsa syyllinen, mutta vastuu on myös silminnäkijöillä. Tämä ei ole kuitenkaan itsestään selvää.

Liikenneturvan teettämän kyselyn mukaan varsinkin nuorille rattijuopon käräyttäminen on vaikeaa. Vain 43 prosenttia 15–19-vuotiaista tekisi ilmoituksen, kaikista vastanneista 71 prosenttia.

Rattijuoppo voi olla tuttava, ystävä tai jopa lähiomainen, jolle kärähtäminen aiheuttaa vaikeuksia sakoista ehdottomaan vankeustuomioon ja ajokieltoon. Sormien läpi katsominen ei kuitenkaan suojele juoppoa. Ilmoituksen tekeminen saattaa pelastaa paitsi kuskin, myös viattomien sivullisten hengen.