Kansalliskirjastossa on 115 hyllykilometriä painettua aineistoa. Siihen kuuluvat muun muassa sellaiset aarteet kuin Jean Sibeliuksen käsinkirjoitetut sävellykset, naparetkeilijä A. E. Nordenskiöldin karttakokoelma sekä suurin Venäjän ulkopuolella sijaitseva slaavilainen kokoelma.

– Muun muassa kirjojen, lehtien, karttojen ja nuottien lisäksi meillä on 23 miljoonaa sivua digitoituna, ja materiaalia digitoidaan vuosittain 2,3 miljoonaa sivua lisää, uusi ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen, 53, kertoo.

Näiden lisäksi Kansalliskirjastolla on velvollisuus tallettaa myös internetin materiaalia. Verkkoaineistoa esimerkiksi Facebook- ja TikTok-palveluista on kerääntynyt jo noin 300 teratavua.

– Tallennamme verkkoaineistoa teemoittainkin, esimerkiksi NATO-keskustelua ja Ukrainan sotaa. Ne ovat arvokkaita tulevaisuuden tutkijoille.

Kansalliskirjaston päärakennus on auki kävijöille Helsingin Unioninkadulla. Verkkoaineistoja pääsee puolestaan tutkimaan vapaakappaletyöasemilta esimerkiksi Turun yliopiston kirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa.

– Haluamme edistää sivistystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kun kansalaiset saavat luotettavaa, kotimaista tietoa esimerkiksi Finna-verkkopalvelustamme, he voivat itse arvioida tiedon luotettavuutta eikä fake news -tyyppinen ajattelu saa valtaa.

Tuomisen mielestä Ison-Britannian Bodleian-kirjasto Oxfordissa on yksi hienoimpia, joissa hän on käynyt.

– Näimme muun muassa J. R. R. Tolkienin piirtämiä karttoja, Jane Austenin käsikirjoituksia ja Franz Kafkan Oikeusjuttu-romaanin alkuperäisen käsikirjoituksen. meri eskola