Neljä sukupolvea käsityön ammattilaisia on kammannut helsinkiläisten hiuksia jo vuosikymmenien ajan. Kukin on tullut alalle omasta halustaan; äidit eivät ole pakottaneet tyttäriään. Ja vaikka nuorimmainen opiskelee valokuvaajaksi, on hänkin ehtinyt aikansa auttaa suvun kampaamoissa hiustenlakaisijasta aloittaen ja päätyen hiusmalliksi.

Kantaäiti on Rauha Lehtonen, 95, hänen tyttärensä Terttu Stenberg, 72, hänen tyttärensä Hilkka Stenberg, 52, ja hänen tyttärensä Laura Reunanen, 24.

Käsityöläisyys on kulkenut suvussa. Terttu Stenberg tiivistää.

- Nyt TS-salonkeja kuusi, vaikka tavoitteena ei ole ollut yrittää muodostaa ketjua. Lähinnä tämä onkin koulutus- ja ideologinen ketju.

VUONNA 1916 SYNTYNYT Rauha Lehtonen kantaa kunnianimeä isomummo. Hänen isänsä oli taitavga puuseppä, vaikka oli myös maanviljelijä. Käsityöläisyys siis periytyy suvussa yli sadan vuoden takaa.

- Muistan kun ensimmäistä kertaa 16-vuotiaana kotikunnassani Juupajoella menin kävellen kampaajalle kauniissa kesämekossani. Kampaaja oli meidän sukulaisiamme, kuinkas muuten, mutta hän asui kaukana; meiltä ainakin kymmenen kilometrin päässä.

- Hiukset tulivat kait hyvään kuntoon. Sitä en muista. Mutta muistan kuinka hän käytti muotoiluun kuumia rautoja, ja yksi niistä putosi päälleni ja tärveli leninkini. Se vain on jäänyt mieleeni koko kampausreissusta.

Rauha Lehtonen muutti 17-vuotiaana Juupajoelta Tampereelle ja sieltä Helsinkiin, jossa sotien aikana oli pulaa partureista ja kampaajista. Lehtonen ryhtyi kotonaan Kalliossa alalle, ja niin oli urtavalinta lopulta myös tyttärien osalta tehty.

VUONNA 1938 SYNTYNYT Terttu Stenberg sanoo, että ala kiinnosti, kun hän pikkutyttönä seurasi äitinsä töitä. Alalle tulo osui 1950-luvulle, jolloin tulivat ensimmäiset sotien jälkeiset huulipunat, meikit. Enää suomalaisten ei tarvinnut etsiä ja tyytyä salakuljetustavaroihin.

- Itse olin teini-iässä, kun liikkuivat lättähatut ja pimut; nousussa oli ”isiä vastaan” -kulttuuri, joka laukesi 1960-luvulla.

Stenberg huokuu innostusta, kun hän muistelee ensimmäisten papiljottien tulon, ensimmäisten kylmäpermanenttien teon...

Vuonna 1958 syntynyt Hilkka Stenberg kertoo aika pienestä lähtien olleensa äitinsä kampaamossa apulaisena.

- Hyvin nuorena päätin, miksi ryhdyn. Äiti tai mummo eivät edellyttäneet kampaajaksi ryhtymistä. Apua he aina tarvitsivat, ja minä taskurahaa; asia oli siis sillä päätetty.

Vuonna 1986 syntynyt Laura Reunanen autteli äitiään kampaamossa.

- Olin äidin pesuapulaisena ja olen ollut myös mallina, kun isä on valokuvannut mallikuvia. Isän ala veti lopulta enemmän, kuin äidin, mummon ja isomummon. Nyt pidän opiskeluissani Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutissa välivuoden ja teen töitä sekä opiskelen Helsingin yliopistossa klassista kreikkaa, arabian kieltä ja islamin tutkimusta. Matka Syyriaan kameran kanssa ohjasi sekä ammatinvalintaa että opintosuuntaa.