Apu

Kameli ja nainen



Kameli ja nainen

Teija Toikan kehittelemä painepuku on vientituote, jota käytetään ihmisten ja eläinten hoitoon. Apu kävi Abu Dhabissa, jossa kilpakameleiden ylle sovitettiin rauhoittavia suomalaispukuja
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Celia Peterson

Tuulee niin, ettei huivi ole pysyä päässä. Hiekkaa lentää kaikkialle: se kuorruttaa posket ja kertyy keoiksi taskuihin. Ainoat rakennukset hiekka-aavikon keskellä ovat kamelifarmeja. 

Eläinlääkäri Pentti Koiviston tilalla Al Wathban kylässä, 50 kilometrin päässä Abu Dhabista, hevosten, kanojen, kukkojen ja hanhien konsertti voittaa tuulenkin äänen.

Hiekalla kamelin alla kyykistelee kaksi nuorta naista. Zipzap, vetoketjut suhahtelevat kiinni, kun Essi Toikka yhdessä Riikka Puustisen kanssa pukee kamelia painevaatteeseen. Pakistanilaiset apulaiset, tottuneet kamelinkäsittelijät, tuijottavat naisia kunnioituksesta mykkinä.

Yksi kameli suorastaan sukeltaa pukuun. Toinen yrittää ensin vikuroida, mutta kun vaate on sen yllä, se rauhoittuu hetkessä. 

Kohta kameli alkaa märehtiä levollisesti, ja hetken kuluttua se paneutuu makuulle. 

Virtaviivaisessa puvussaan se näyttää huippuunsa trimmatulta urheilijalta suorituksensa jälkeen.

Myös kamelin strategiset mitat – rinnanympärys 167 senttiä, vyötärönympärys kyttyrän päältä 201 senttiä ja etujalan pituus hoikkaan nilkkaan asti 86 senttiä – pääsevät asussa oikeuksiinsa.

Teija Toikka pitää kameleita sympaattisina eläiminä. – Niihin saa yhteyden vielä paremmin kuin hevosiin.

Mitä kummaa, vaatteita kameleille? Kas kun ei lentäviä mattoja! Mutta kyse ei ole vitsistä, markkinointitempauksesta tai Tuhannen ja yhden yön tarinoista

Kaikki alkoi muutama vuosi sitten, kun eräs arabi kyseli tamperelaisen Lymedin messuosastolla, miksei yritys valmista painepukuja myös kilpakameleille. Kameli kuulostaa suomalaisen korvissa eksoottiselta, mutta arabimaissa se on hyötyeläin siinä missä lehmä meillä. 

Kamelikisat ovat iso bisnes ja suosittu urheilulaji. Pelkästään Arabiemiraateissa on 350 000 kamelia, joista yli puolet on kilpakameleita. Nopeista ja kauneimmista kameleista šeikit ovat valmiita maksamaan miljoonia, ja laukkakisoja järjestetään monta kertaa viikossa. Historia kohtaa digiajan, sillä raamatullisen oloista kamelia ohjaavat nykyisin robotit.

– Jalla, jalla! huudot kaikuvat.

Perheyritys Lymed on valmistanut yksilöllisiä, mittojen mukaan ommeltuja lääkinnällisiä painepukuja paitsi ihmisille, myös esimerkiksi koirille ja hevosille. Puvut auttavat eläimiä rauhoittumaan ja palautumaan rasituksesta.

– Kaikki näköjään rakastavat kapaloita ja tuntevat olonsa niissä turvalliseksi, Lymedin perustaja Teija Toikka sanoo.

Kapaloidut kamelit herättävät taatusti huomiota. Arabeilla kun on tapana heittää kamelin selkään kirjava loimi, jonka yksi tarkoitus on suojella eläintä pahalta silmältä.

Yrityksen perustajassa Teija Toikassa on kirstipaakkasmaista rautaista tahtoa, tyyliä ja ennakkoluulotonta bisnesälyä. Riskinottokyky tuli testattua jo nuorena, kun hän kilpaili freestyle-hiihdossa. Hänestä säteilee myös liikenaiselle harvinainen lämpö ja maalaisjärki.

Kun puhutaan yrityksen arvoista, Teija Toikalle inhimillisyys on numero yksi. 

– Tunnen auttamisen iloa ja haluan parantaa vaatteillamme niin ihmisten kuin eläinten elämänlaatua.  

Asiakkaana voi olla potilas, jonka ihosta on palanut 80 prosenttia. Toinen asiakas voi tulla hakemaan kasvotukea kasvojen kohotusta varten. Kolmas, koiranomistaja, uskaltaa tuskin ulkoiluttaa paukkuherkkää, säikkyä koiraa ja tarvitsee sen rentouttamiseen painepuvun. Arabišeikki haluaa kameleidensa voittavan kisassa.

– Kaikki tarvitsevat apua.  

Jotain uutta, jotain vanhaa. Vaate istuu millintarkasti. Virkattu kuonokoppa suojelee pukijoita, jos kameli päättäisi sylkäistä.

Palovammapotilaille painevaatteet ovat tuttuja. Painevaatteita käytetään myös leikkausten jälkeen ja CP-oireyhtymän, autismin tilojen tai kroonisten kiputilojen hoidossa.

Pitkään jatkunut kipu heikentää oman kehon tuntemusta. Jos kehon somatosensorinen eli omasta kehosta saapuviin tuntoärsykkeisiin liittyvä järjestelmä on häiriintynyt, voidaan painevaatteella muuttaa painetta aistivien reseptoreiden aivoihin viemää viestiä.

Viestiä muuttamalla voidaan helpottaa oman kehon hahmotusta ja aktivoida syvätuntoa sekä motorisia toimintoja.

Tavallisia vaivoja ovat lantion virheasennot, jotka heijastuvat selkä- ja jalkakipuina. Kivut saattavat helpottua yksinkertaisilla korkeavyötäröisillä kompressiohousuilla, joihin voi lisätä painetta selän alueelle.

– Urheilijalla voi olla palautumispuku, suorituksen aikainen puku ja lepopuku, joka yllään hän nukkuu, Toikka sanoo.

 Paineasuja käyttävät esimerkiksi jotkut paraurheilijat, kuten yleisurheilija Toni Piispanen

Uusia ideoita ja ehdotuksia paineasujen käyttöön tulee hoitohenkilöiltä.

Vaatteista voisi olla  hyötyä myös vanhustenhoidossa, sillä ne parantavat verenkiertoa, aktiviteettia ja tasapainoa. Painepuvun ulkoapäin tuleva paine tasapainottaa, rauhoittaa ja opettaa hahmottamaan omat ääriviivat.

Tarinan ja yrityksen alku liikuttaa. Teija Toikka ompeli ensimmäisen painepuvun sellaista tarvitsevalle lapselleen kotiompelukoneella. Markkinoilla olevat puvut olivat liian kömpelöitä.

Äidin ompelemat puvut synnyttivät lopulta yrityksen, jolla on nyt vientiä 15 maahan. Pukuja valmistavat kymmenet naiset tamperelaisessa Klingendahlin kiinteistössä, jossa on ollut tekstiiliteollisuutta, kehrääjiä ja kankaankutojia 1800-luvulta lähtien.

Jokainen asu tehdään millilleen sopivaksi käsityönä, onhan kyseessä ihmisen tai eläimen hoito.

 Esimerkiksi lankojen päät päätellään käsin, ja saumat venytetään auki niin, etteivät ne paina ihoa. Teknisen osaamisen pitää olla huippuluokkaa.

– Tekeminen on kallista, mutta meille on tärkeää työllistää Suomessa. Eläinbisnes antaa meille toivottavasti mahdollisuuden rahoittaa suomalaista tuotantoa yhä enemmän.

Erikoisvalmisteinen kangas tehtaillaan Euroopassa yksinoikeudella Lymedille.  Sen avulla paine saadaan hallitusti vaihtelevaksi eri puolille kehoa. 

Kankaan koostumus on luonnollisesti suuri liikesalaisuus. 

Essi Toikka pelkäsi ensin, että kameli astuisi varpaille. Sen anturat ovat kuitenkin pehmeät.

Lähi-itä kauppa-alueena on kiinnostanut monia suomalaisia yrityksiä. 

Moni on palannut takaisin häntä koipien välissä. Kuinka ihmeessä kauppa arabien kanssa on onnistunut suomalaisleideille?

– Täällä ei pärjää pelkästään tehokkuudella, vaan tarvitaan joustavuutta. Ajan suominen liikekumppanille on arvostuksen osoitus. Pienikin käytösvirhe tai väärä pukeutuminen voi olla loukkaus. Mutta kun on saavuttanut luottamuksen, se myös kestää, Teija Toikka sanoo.

Lymed on toiminut arabimaissa yli 17 vuoden ajan. Kehitystä on tapahtunut muuallakin kuin luvuissa. Ensimmäiset kymmenen vuotta Teija Toikkaa kutsuttiin Mister Toikaksi, nykyään hän on jo Madame. ArabHealth-terveysmessuilla oli mukana myös poika Tanu Toikka, jonka puoleen asiakkaat saattoivat kääntyä, jos naisten kanssa asioiminen teki tiukkaa.

– Kannattaa muistaa, että Arabiemiraatit on muslimimaa, jossa on kunnioitettava maan tapoja. Turistinkaan ei pitäisi kulkea ostoskeskuksissa paljain käsivarsin.

Teija Toikka kohentaa huiviaan. 

Glamour on yrittäjän vientimatkoista kaukana.

Kuvaavaa on, että suomalainen maakuntajohtajien delegaatio vieraili tammikuisilla Dubain ArabHealth-messuilla tutustumassa suomalaisiin yrityksiin ja kauppakulttuuriin. 15 hengen reissu kustansi veronmaksajille 37 000 euroa. Lymedin neljän hengen porukka tekee 8–10 vientimatkaa vuodessa. Yrityksen viime vuoden matkakulut olivat yhteensä 17 700 euroa. 

Se onnistuu asumalla kahden tähden hotelleissa ja hakemalla ruuat supermarketista.

– Milloin yksikään kuntajohtaja on antanut meille ideoita? Tiedämme vientiprosessista enemmän kuin moni instanssi, joiden tehtävä olisi nopeuttaa vientiponnistuksia ulkomaille. Meidän tietomme on kertynyt kokemuksesta. 

Kun Teija Toikka kerran tamperelaisten yrittäjien tapaamisessa valitti yrittäjien ongelmista Suomessa, paikalla ollut miesministeri tokaisi ohjeeksi, että ”erota markkinointiosastosi”.

– Enpä saanut enää sanaa suustani. Eihän tämän kokoisella yrityksellä edes ole erityistä markkinointiosastoa. Ongelma on laajempi kuin yhdenkään yrityksen markkinointi.

Kamelikilpailuissa on siirrytty digiaikaan. Kuskin paikalla istuvat nykyisin robotit, joista yhtä kantaa paikallinen kamelinhoitaja.

Halu auttaa on selvästi periytynyt myös tyttärelle. Essi Toikan aloitteesta asiakkaille toimitettavien lähetysten mukana lähtee kirje, jossa tarpeettomat hyväkuntoiset vaatteet pyydetään palauttamaan Lymediin.

Yritys kunnostaa ja huoltaa vaatteet ja toimittaa ne tansanialaisiin sairaaloihin.

– Olemme saaneet kierrätettäväksi paljon muitakin apuvälineitä, kuten pyörätuoleja ja kyynärsauvoja. Ensimmäisessä erässä kolme vuotta sitten apuvälineitä lähti melkein kontillinen.

Niiden merkitys voi avuntarvitsijalle olla lentävän maton kaltainen. ●

Teksti Ulla-Maija Paavilainen, kuvat Celia Peterson

Julkaistu: 9.3.2016